Toissa viikolla meillä oli Maarit Rokkamäki kouluttamassa jälkeä peko-ryhmän koirille. Harmillisesti koulutus oli arkipäivinä, joten pääsin mukaan vain illalla enkä nähnyt kovin montaa muiden koirien jäljistä. Iso osa kurssien annista on kuitenkin aina muiden koirien seuraaminen, kouluttajan kommentit niistä ja keskustelut.

Torstaina pääsin mukaan ennen neljää ja aloitettiin lyhyellä”tsekkausjäljellä”. Riitta teki jäljen ja se vanheni 2 tuntia. Jäljennosto tienreunasta, ihan ok. Jälkikäteen keskusteltiin siitä miksi annoin koiralle käskyn lähteä etsimään jälkeä ja onko viisasta tehdä niin vai paineistaako se koiraa. Riemu jäljesti normaalisti, mutta ei ymmärtänyt että kynäkin on esine ;) Kahvikuppi sentään nousi ja päätimme jäljen siihen sillä loppupäähän olin itse tallannut Ronin jäljen liian lähelle ja se oli jo ajettu koiran ja noin 7 ihmisen voimin, olisi voinut olla vähän liian vaikea harha. Toisen jäljen teki Mika, nyt mittaa taisi olla n. 400 m. Jälki vanheni vain tunnin, mutta Riemu jäljesti paremmin kuin ekalla ja nosti kaikki esineet (esineet oli helpompia, hanskoja yms.) Tässä en antanut käskyä jäljennostoon. Nosto meni hyvin, ennen "oikeaa jälkeä" Riemu reagoi Mikan paluujälkeen toisella puolella tietä.

Perjantaina meni myöhempään töissä, ja taisin olla paikalla vasta puoli viideltä. Miikku oli tehnyt Riemulle jäljen joka vanheni reilun 3 tuntia. Asfalttitien reunasta Riemu ei nostanut jälkeä, vaan vasta takaisin tullessa metsän puolelta. Jäljen ajo oli tosi hutiloivaa ja Riemu olisi ehkä lähtenyt kauriiden tms. jäljille eikä nostanut esineitä. Vasta jäljen loppupuolella se bongasi ilmeisesti toiseksi viimeisen esineen ja sen jälkeen ikäänkuin lamppu syttyi. Jäi epäselväksi montako esinettä se jätti, ilmeisesti kolme. Valmistautuminen jäljelle olisi pitänyt olla vähän parempi, en kerinnyt lenkittää koiraa ollenkaan, mutta silti aika outoa miksi meni noin huonosti. Maaritilta sain ohjeen tehdä peltojälkeä nami joka askeleessa tai sitten ajaa lyhyellä liinalla metsässä. Tein sitten vielä vajaa 200 m jäljen ja ajoin sen iltalenkin jälkeen lyhyellä liinalla. Meni paljon paremmin eikä haitannut että alueella oli ollut toinen jälki ja kävelty aiemmin illalla.

Myöhemmin olen testannut yhden peltojäljen, pituutta noin 30 m ja joka askeleessa Natural Menu. Jouduin kirjaimellisesti roikkumaan Riemun valjaissa ja jarruttamaan tosi paljon, jotta se pysähtyi syömään edes puolet nameista, eikä se tuolla yhdellä testauksella näyttänyt ollenkaan ymmärtävän olevansa jäljellä. Itse taas oli ihan hapoilla jo tuosta 30 metrin jarrauksesta. Sen jälkeen olen tehnyt metsässä lyhyellä liinalla nyt kaksi jälkeä joissa on myös keppejä tosi tiheästi (500 m jäljellä 11-12 keppiä). Toinen jälki vanheni 3 tuntia, toinen tunnin. Molemmilla Riemu pysyi aika tiiviisti jäljen päällä kun jarrutin sen vauhdin rauhalliseen kävelyyn. Ekalla nosti 10/12 keppiä ja tokalla jäljellä 10/11 keppiä. Vaikka jarrutan ja olen lähellä, niin Riemu menee kuitenkin kulmat itsenäisesti, sillä aina en tarkasti muista missä kohtaa kulma on, mutta koiraan se ei vaikuta. Uskon että tämä sopii Riemulle paremmin kuin tuo pellolla konttaaminen... Tosin täytyy vielä testata pelto isommilla kosteilla nameilla.