Eilen osui pitkästä aikaa pikkupakkanen meidän peko-treenipäivälle, joten oltiin ulkona, taajamaetsintää Kosilassa. Muu porukka onkin tuolla jo ollut, minä en, joten en käynyt katsomassa aluetta etukäteen vaan otettiin Vinha tokana ja sille 3 maalihenkeä niin etten tiennyt paikkoja. Ensimmäinen reagointi tuli jo ennenkuin meidän vuoro oli. Kävelin K-raudan parkkiksella enkä tiennyt että sementtisäkkien välissä oli edellisen koiran viimeinen maalihenki. Vinha kulki liina löysällä vierelläni kunnes tultiin hajuun (paikan kuulin toki vasta myöhemmin) se pyörähti lenkin nenä pystyssä, ja näin kyllä että se reagoi johonkin mutta totesin vain että ei meillä vielä tässä ole maalihenkiä... Olisin voinut olla viisaampi ja kehua koiraani reaktiosta. Ensimmäinen varsinainen maalinainen löytyi Keparin vanhan toimitalon takapihalta ritilätasanteelta noin 2-3 metrin korkeudesta. Rappuset oli melkein pystysuorat ja kapeat, joten olin ihan tyytyväinen ettei Vinha päättänyt kiivetä niitä vaan paikallisti maalihengen maanpinnalta. Ritilätasanne oli syvennyksessä talon seinustalla ja Vinha pyöri jonkin aikaa syvennyksessä, kävi lumikasalla tasanteen vieressä ja pyöri tasanteen alla. Se näki kyllä maalinaisen hahmon ylhäällä ja toi sitten rullan portaiden alapäästä. Näytölle se kiipesi portaita ja meinasi pudota sekä mennessä että alastullessa... Osasin ennakoida ja olin ottamassa kiinni. Alaspäin piti oikeastaan nostaa, kulma oli melkein mahdottoman jyrkkä koiralle. Mukava huomata taas että koiralla säilyy toimintakyky vaikka se joutuu melko jännään paikkaan. Tosin se meni ja tuli niin vauhdilla ettei ehkä edes huomannut kun nappasin kopin...

Tästä jatkettiin aluetta ja seuraava voimakas haju Vinhan nenään tuli sinisen rakennuksen seinustalla. Ilmeisesti haju tuli katon yli viimeisestä maalihengestä, sillä se oli ilmeisen vahva ja Vinha selvitteli sitä jonkin aikaa. Toinen maalihenki löytyi samaisen rakennuksen seuraavan kulman takaa kaivautuneena hankeen valkoisen lakanan kanssa. Taas jatkettiin ja sen kolmannen minä näinkin jo ennenkuin Vinha sai hajun. Maalinainen oli kiivennyt tikkaille useamman metrin korkeuteen, haju tuli telttamaisesti alas, mutta sen verran kauas seinustasta että menimme n. 10 metriä ohi tikapuista ennenkuin Vinha sai hajun. Tässä näki jälleen miten koira kokemuksen avulla aika nopeasti selvittää ylhäällä olevan maalihengen paikan, se seurasi hajuvanaa ja tultuaan tikapuiden juurelle vain nosti katseen ylös vaikka varmastikaan siihen kohtaan ei hajua enää tullut. Menipä se kokonaisuutena aika hyvin

Riemulle 4 ilmasua, edelleen irtorullien kanssa. Taina piiloutui K-raudan pihassa aina "seuraavan kulman taakse". Ensimmäinen rullantuominen meni hösellykseksi Rimpulan suuren innostuksen takia, se hyppäsi rullaa tuodessaan minua päin ja sitten meni ilmeisesti pakka sekaisin. Uudestaan rullaa hakiessaan se ihmetteli hetken maalihengen edessä, mutta koski ja otti rullan sitten suht ok. Toisella ja kolmannella se sättäsi jonkin aikaa kepin kanssa ennenkuin otti rullan, ilmeisesti se on niin nopea liikkeissään että maalinaisten on todella vaikea pysyä mukana... Neljäs meni sitten aivan nappiin, kuulemma silla tsup-tsup kepin koskeminen, rulla suuhun ja menoksi Riemu on kyllä ihana tuon innostuksensa kanssa. Nyt pitäisi vain päättää vaihdanko jo kiintorullaan jolloin maalinaisten tehtävä on helpompi vai pitäisikö homman toimia ensin paremmin irtorullien kanssa.