Eilen tuli täyteen viikko Huiman leikkauksesta. Se oli pari ensimmäistä päivää vähän turhankin pirteä, mutta sitten homma näytti menevän keskimääräisesti huonompaan päin ja pelästyin jo että se on loukannut leikatun jalan ja nivelessä on tikit revenneet tms. Eilen soitin Skutnabin klinikalle ja kyselin onko normaalia ettei koira vielä viikko leikkauksen jälkeen varaa juuri ollenkaan painoa jalalle ja että annan sille maksimi annoksen kipulääkettä jotta se ei kipuile. Kuulemma kuuluu asiaan että paraneminen on hidasta, vasta 2 viikon päästä eli tikkien poiston jälkeen koiran pitäisi alkaa pikkuhiljaa käyttää jalkaansa. Lisäksi hoitaja sanoi että kannattaa syöttää Huimalle nyt 2 Rimadyliä päivässä jotta jalka ei särje. Ensimmäisten päivien reippaus kuulemma johtuu siitä että leikkauksen jälkeen annettu kipupiikki vaikuttaa vielä ja kun Rimadyl aloitetaan kuitenkin leikkausta seuraavana päivänä, koiralla on vähän kuin kaksinkertainen kipulääkitys päällä.

Eilen ja tänään Huima on ollut taas suht reipas. Se viihtyy ulkona istuskelemassa ja olenkin nyt antanut sen olla siellä pieniä aikoja myös vahtimatta. Pikkuisen on harjoiteltu ihan vaan katsekontaktia kun poika tuntuu  tylsistyvän, ja sitten menee noita puruluita. Syömisen suhteen ollaan kiikun kaakun, Hemppa syö lihat ja siivet, mutta tuppaa jättämään puurot kuppiin. Tänä aamuna tosin meni pitkästä aikaa puurokin. Kaurapuuro maistuisi yrjölää paremmin, mutta siinä taas on turhan rutkasti fosforia. No, pääasia että syö, ja että saan Arhrylit nyt menemään kätevästi purkkiruuan seassa. Antibioottikuuri loppuu huomenna, se vähän huolestuttaa sillä haava on vielä vähän auki ja vuotaa edelleen pikkuisen. Olisi pitänyt muistaa kysyä siitäkin. No, mutta päivä kerrallaan, ja yö kerrallaan. Onneksi olen vielä itsekin sairaslomalla tämän käden kanssa, ei niin haittaa että yö herätyksiä tulee taas muutamia. Milloin Hemppa on jäänyt sängyn alle jumiin ja milloin se tunkee komeron pohjalle kaulureineen... Kauluri tuntuu ärsyttävän Huimaa ja välillä se pitää varsinaisia marinakonsertteja kaulureineen. Huimalla tuntuu muutenkin olevan paljon vahvempi oma tahto asioista kuin Vinhalla ja tarpeen tullen se tekee mielipiteensä meille kyllä hyvin selväksi