Tammi-helmikuun aikana on oltu Riemuttimen kanssa kolmeen kertaan jonkun kouluttajan katsottavana. Koskapa asioilla on tapana painua unhoksiin, kirjaan muutosehdotukset ja muistutukset nyt ylös :)

Tammikuussa katsottiin Hakalan Marin kanssa paikkamakuuta. Riemu ei siis vieläkään osaa sitä. Se pysyy paikallaan häiriössä eli treenikentällä/hallissa yksin suht varmasti 2-3 minuuttia, mutta saattaa silloinkin kyllä ryömiä. Rivissäoloa se ei kestä kuin vajaan minuutin. Lähinnä se korjailee asentoaan ja samalla etenee (ehkä puoli koiranmittaa), mutta eilen se jopa nousi pitkästä aikaa istumaan. Marin ohje oli käyttää palkkapurkkia jonka laitan koiran taakse, kentän sivulle tms. sopivaan paikkaan. Purkin paikkaa vaihdellaan ja "vaikeutetaan" pikkuhiljaa. Tämä on toiminut, mutta eteneminen on silti hidasta. Jos Riemu selvästi ryömii olen hakenut purkin pois, laittanut koiran uudelleen maahan ja vienyt sitten purkin takaisin.

Liikkeestä maahanmenoon, joka on siis mielestäni ollut hidas, sain Hannalta hyvän muistutuksen: Pitää treenata myös tekniikkaa, nopeita maahanmenoja läheltä. Olin sortunut junnaamaan maahanmenoa liikkeestä, mutta nyt nopeus on palautunut kun olen muistanut tehdä muutakin :D

Seuraamista katsottiin eilen Tiinan kanssa, ja kas, kun taas aloin katsoa eteenpäin enkä tuijottanut koiraa, se seurasi erittäin mallikkaasti. Hiven siinä on vinoutta, mutta korjaa suoraksi kun istuu perusasentoon. Seuraamisesta on pari videopätkää sunnuntailta, laitan ne myöhemmin. Että toi on vaikeeta. Olli sanoi mulle samasta asiasta jo viime kesänä, ja esim. henkilöryhmässä Riemu jo kesällä seurasi selvästi paremmin kun itse katsoin eteenpäin. Lisäksi seuraamiseen voisi kokeilla palkkaamista oikealla kädellä selän taakse, se pitää kyllä erikseen opettaa ja siihen ehkä joku oma sana. Ajoittain kun virtaa on paljon Riemu tuppaa hivenen eteeni.

Hypyn istumisongelman ratkoin kosketuskeppitreenillä, kuinkas muuten. Riemuhan siis pysähtyi automaattisesti seisomaan hypyn taaksen, mutta jos sanoin top-käskyn se istui, se ei siis kuunnellut mitä sanoin. Tein ensin kotona kepinkoskemisen ja seisomisen yhdistelmää siten että välillä koskemisesta tuli naksu, välillä sanoin top. Hetki meni ennenkuin Rimpula ymmärsi keskittyä. Sitten keppi vaaputtimeen ja vähän etäisyyttä, ja lopuksi keppi esteen taakse vaaputtimessa. Nopea nakki :)

Vaiheessa ovat nyt merkki (kierrä), pöydät ja putki. Muut ketteryystelineet menee hyvin, mutta putkessa Riemu kaahaa, jalat luistaa ja sitten se on vuoroin selällään ja kyljellään siellä... Tähän Riitta heitti hyvän ja yksinkertaisen: Ripottelen putkeen nameja jotta Riemu syö mennessään eikä kaahaa. Aluksi tämä aiheutti "hieman" lisää kiihkoilua putken suuntaa, sen edessä ei mm. voinut tulla sivulle, kun kierrokset nousee Riemutin jähmettyy, tässäkin lajissa. Mutta nyt alkaa näyttää hyvältä. Tehdään tätä koko talvi niin ehkä keväällä putkeen on sitten jo yhdistynyt rauhallisempi vire. Pöydillä vaihdoit pöydiltä toiselle eivät vielä suju, muu näyttää hyvältä.

Ja se nouto, sitä ei passaa tehdä liikaa treeneissä, tulee sellasta bortsumaista kapulan tapposieppausta kehiin jos neiti innostuu liikaa.

Vinha on vain ollut tauolla. Täyslepoa  melkein koko tammikuu, mutta viime viikolla käynti jäsenkorjaajalla auttoi todella paljon. Tällä viikolla mennään vielä uusiksi. Josko tämä nyt olisi se viisastenkivi ja saataisiin Vinhula edes normi lenkkeilykuntoon! En uskalla ihan vielä toivoa.