Heinä-elokuun vaihteessa ennen loman alkua tein Riemun kanssa tänne kirjattujen lisäksi kolme hakuruutua dameilla. Kaksi Luikkuunjärvellä ja yhden tuossa sikalanringin metsässä. Kaikissa Riemu näki kun vein damit. Luikkuunjärvellä otin lisäksi eteenlähetystä toiseen suuntaan. Matkalla oli suopursutöppäreitä eikä Riemu mennyt kovin suoraan, mutta sain sen ohjattua kyllä oikeaan paikkaan. Haku oli molemmilla kerroilla alkuun innokasta mutta kolmannen-neljännen damin jälkeen Riemu tuli pois, kiersi takaani ja jatkoi tai jäi katselemaan järvelle lokkeja tai joutsenia ja hetken punnittuaan sitten jatkoi.

Sikalanringissä rakensin ensin ohjaustehtävän, sitten vein damit ja tein ensin ohjausta suoraan/vasemmalle, väliin haetutin 4 damia ja lopuksi otin vielä suoran linjan. Haku ei ollut kovin innokasta mutta toisaalta myös keli oli aika lämmin ja Riemu paineistui jonkin verran ohjaustehtävässä. Ohjaus meni osin ok, mutta kun Riemu meinasi ensin karata vasemmalle suoran linjan sijasta ja kävin pysäyttämässä sen se ei oikein lähtenyt sitten enää taakse. Suoraan taaksepäin lähettämistä pitäisi treenata enemmän, sitä on tehty vähemmän kuin oikeaa/vasenta.

Kyyhkystyksen aloituksessa oltiin Kerokarilla kuten viime vuonnakin. Tänä vuonna ei onneksi ollut niitä kasteheinän siemeniä joita viime vuonna meni molemmilla likoilla silmät täyteen. Riemutin oli periaatteessa rauhallisen oloinen eikä yrittänyt karata laukauksiin, ei edes silloin kun oli haussa ja Samu ampui uuden. Se oli laukauksen kuulleessan juuri tulossa pois ja pysähtyi, tuli kun kutsuin ja lähti sinne mihin lähetin vaikka laukaus "jäi" koiran selän taakse. Toisaalta se piippasi passissa aluksi ja sitten iltalennolla jälleen aluksi. Myöhemmin rauhoittui nukkumaan.

Metsästystilanteen haussa olisi tietysti vielä jonkin verran toivottavaa. Lenkit tuppaa jäämään 30-40 metriin ja Riemu tulee suht nopeasti pois. "Helpot" juuri ammutut kyyhkyset nousi kyllä varmasti, mutta toisen metsäsätäjän 1-2 tuntia sitten ampumista kahdesta (?) nousi vain toinen. Palautukset tuli käteen jos olin pystyssä. Jos kyykin piilokojun "ovella" Riemu pudotti kyyhkyn metrin-parin päähän maahan. Aamulennolta toinen metsästäjä oli ampunut kaksi vaakkua laavun lähelle ja niitä haettiin kun miehet meni jo kahvin keittoon. Riemu taisi olla jo väsy ja se näytti olevan aivan pihalla. Se juoksu kyllä metsäsaarekkeen hyvin läpi, mutta ei löytänyt mitään. Lopulta kun kävelin itse metsän läpi, huomasin verta maassa ja jäin katselmaan ympärilleni alkoi Riemukin hakea ja "kaivoi" jalkapoikkisen vaakun ylös jostain oksien kätköistä. Tämän jälkeen laitoin sen autoon puoleksi tunniksi ja kun sitten koitettiin uudelleen toinen vaakku nousi nopeasti ihan helposta paikasta.

Iltalennolta helpot nousi kyllä, mutta kun Samu ampui variksen ohrapeltoon eikä sitä meinattu saada päivän päätteeksi millään ylös. Sain lopulta kävellä itse melkein vaakun viereen että se nousi. Olisiko tottumatta vielä ollut vähän epäselvää että kaikki riistat pitää hakea. Joka tapauksessa tosi hienoa että saatiin yhteensä kolme vaakkua nyt pakkaseen harjotusriistoiksi syksylle!