Oli vappuviikonlopun Kotkassa, ja pääsin siellä korkkaamaan lumettoman metsän jäljestyksen kuten viime vuonnakin. Tallasin Vinhalle reilu 1 km pitkän jäljen, aloitin tarkoituksella Santsilta niin että alueella voisi olla tai sinne tulla muitakin jälkiä. Keli oli kuiva ja aurinkoinen, jälki vanheni n.3 h. 2 tunnin jälkeen iskä kävi tekemässä aivan jäljen loppuun harhan. Harha kulki polun vieressä, ajatuksena oli että polullakin olisi voinut kulkea joku jäljen tekemisen jälkeen, eikä harha tällöin erottuisi niin selvästi vaan hukkuisi ikäänkuin kohinaan polun liepeillä. Vinhahan ei siis lähde koskaan poluille ja jäljestää mallikkaasti esim. hiekkatiellä jossa on paljon muitakin jälkiä. Jäljennoston Vinha teki Vinhaksi aika rauhallisesti, se tarkisteli ilmeisesti jotain muitaki (vanhoja?) jälkiä. Myös jäljellä mentiin suht rauhallisesti ja hyvinkin tarkasti. Vaikein kohta tuntui olevan märkä vanha niitty, jossa kulki matalia soistuneita ojia hyvin tiheästi. Olisiko vesi levittänyt jäljen hajua? Esineistä 3 oli suhta tavallista kokoa, 1 pieni nahanpala, 1 pieni sukkahousunpala ja 1 litteäksi viikattu muovipussi. Kaikki nousivat varmasti. Jälki tuli kaksi kertaa suoraan kohti polkua ja teki kulman 3-5 m polusta kulkien sen suuntaisesti ja mennen sitten yli. Toisen näistä Vinha meni kuin mikäkin peltojälkikoira, toisella se harhautui yli kulmasta polulle, teki lenkin ja nosti jäljen uudestaan. Muuten V meni tosi tarkasti, muutamassa kulmassa pieni lenkki. Harhan kohdalla sillä oli hyvin hiljainen vauhti ja mentiin liina löysällä, se ylitti polun varmasti, lähti sitten harhaa edelleen liina löysällä, kutsuin takaisin jolloin V tuli kohti, mutta nosti sitten omatoimisesti uudelleen oikean jäljen Vikan esineen, ihanaisen hanskan olin kiivennyt kivikkoon.