Lauantaina 29.5. olimme Lohtajan Pahojen jälkikokeessa. Tuloksena JK1 ja 2-tulos. Maastot meni aika lailla kivasti. Jäljen nostosta saimme täydet pisteet, vaikka minä olin ihan varma että jälki lähtee oikealle ja kun koira lähti jäljestämään vilkuilin taakseni koska tuomari huutaa meidät pois takajäljeltä... Keppejä nousi vain 5, mutta sentään 5 niin että mahdollisuudet koulariin olivat hyvät. Vinha jäljesti aika vauhdilla ja välillä pää ylhäällä suu auki, mutta onneksi edelleen luotin siihen ja kuljin kiltisti perässä  Aivan jäljen alkupätkällä kuljimme ensin suoraan kohti ja sitten ehkä 20 metrin päästä pyöräsuunnistusrataa virittelevää miesporukkaa, mutta se ei neitiä haitannut. Ei edes pää noussut. Ei ihme että se talvella jäljesti niin suvereenisti pitkässä treenissä jäljen lähellä olleen maalihengen ohi. Aikaa meillä meni ehkä 15 minuuttia kaikkiaan joten keppien palautukseen ei ollut kiire.  Esineruudussa V järjesti ohjaajalle pientä jännitystä: Se kaahasi ensin vasenta reunaa viime kesäiseen tyyliin ja meni hiukan alueen ulkopuolelle. Oli ylittänyt tässä kohtaa yhden esineen. Koiran kaartaessa keskelle minäkin liikuin pitkin lähetysreunaa niin että tuomari jäi nyt vasemmalle puolelleni kun koiran lähtiessä tuomari oli ollut oikealla. Keskeltä löytyi esine jota V lähti nopeasti palauttamaan ja juoksi suoraan siihen paikkaan mistä olin sen lähettänyt!!! Seisoskeli hetken hanska suussa ja katseli yleisöön, keksi sitten minut ja luovutti korrektisti. Ei hiukkaakaan mutustellut esinettä  Täydet 30 pistettä  Eka ajatus oli että Vinha "ei löytänyt" minua, mutta totuus lienee että se muisti liian hyvin esineruutuun tullessamme tien varteen jättämäni pallon ja harkitsi kenties hetken mitä pitikään tehdä että sinne pallolle pääsee... tai kenties meinasi karata suoraan pallolle. Tässä kohtaa oli siis teoreettiset mahdollisuudet ykköseen, tottiksesta olisi pitänyt saada 90 pistettä. Hyvä kun saatiin edes se koulariin riittävä 70... Vinha oli jälleen aivan muissa maailmoissa, ei menty lähelläkään Kannuksen hakukokeen tottista jolla sentään sai avoimesta luokastakin 84 pistettä, vaan pikemminkin suoritus oli ehkä jopa viime kesän HK1 tottista huonompi. Ei reagoinut paukkuihin, mutta seilasi seuraamisen missä sattuu, ainoastaan hidas ja kaavion L-näyttivät seuraamiselta. Lisäksi meidän varmat jättöliikeet meni puutteellisiksi. Istumisessa 2 käskyä ja meni maahan!!! Maahanmenossa 2 käskyä, meni hitaasti, tuli luokse kyllä eteen mutta sivulletulossa jäi ihmettelemään jotain. Noudot ripeät, ei mutustellut kapulaa mutta luovutuksissa jäi seisomaan. Lisäksi A-esteellä tapahtui jotain ihmeellistä. Kapulan otettuaan Vinha haisteli kapula suussa metrisen alueen esteen vierestä, ja vasta sitten kiipesi takaisin. Siinä odotellessani näin koiran vilaukselta esteen takana vain lähellä estettä ja meinasin jo lähteä siitä paikasta kotiin. V teki kuitenkin sitten pienen lenkin jolla haki vauhtia esteelle ja toi kapulan ihan perille... Eteenlähetys suora ja riittävän pitkä, ekaa kertaa kokeessa maltoin odottaa että tuomari sanoi käsky  V meni maahan ekalla mutta hitaasti. Paikkamakuu sentään erinomainen.

Harmi tuo tottis kun olin Kannuksen kokeen jälkeen niin tyytyväinen. Seuraamien on varmasti koiralle epäselvä, siksi se haahuilee, mutta millä saan treenattua seuraamisen sellaiseksi että se toimii myös pk-kokeissa??? Tokokokeissahan tuota haahuilua ei ole. Tyytyväinen olen siihen että V tuli ja pysyi noudoissa ja luoksetulossa edessä, tänne- ja sivulle-tulon erottelua on tehty ja se on auttanut. Nyt pitää vielä vaan tehdä sama erottelu koenoudon ja lelujen yms. tuomisen + damien ja riistan palauttamisen välille. Vaatii vähän käsinäppäryyttä kun noutokapula ja dami pitää ottaa samaan treeniin mutta eiköhän tuo tuosta. Voisin tästä lähin myös helpottaa koiran tehtävää sanomalla noutokäskyn kun se on hypännyt/kiivennyt, nykyisinhän sanon vaan hyppy tai kiipee vaikka on sallittua sanoa myös nouda kun koira on esteen päällä. Mutta mitä ihmettä teen tuolle seuraamiselle???