Hiihtoloman keppitreenien jälkeen on ehditty jäljestää 4 kertaa. 10.3. tein Houraatiin alle 500 m jäljen jossa oli 7 keppiä. Jälki vanheni tunnin sillä aikaa kun käytiin juoksemassa. Janalla Riemu oli heti täynnä intoa ja singahtikin hiukan yli n. 10 m päässä olleesta jäljestä. Ylitys oli kuitenkin ehkä vain koiran mitta. Alussa oli kauheasti vauhtia ja eka ja kuudes keppi meinasivat jäädä. Muuten pysyi suht tasaisesti jäljellä.

Seuraavan viikon alussa Samu tallasi jäljen joka lähti pellon kulmasta, meni läpi metsästä, ylitti kynnetyn pellon ja tien ja jatkui jälleen metsässä. Jälki vanheni 2 tuntia ja kun ajettiin se oli jo aika hämärää. Jouduin laittamaan Riemu janalle keskellä peltoa, sillä suunnitellun jananpaikan, putkilinjan, kohdalla olikin oja... Riemu ei osaa mennä janalla suoraan jossei jana ole suht selkeä tienpohja tms. "väylä". Se rynnistää melkein liinan päähän, lähtee sivulle, rynnistää, lähtee sivulle jne... Mun pitäisi ehkä nopeammin myödätä sille liinaa ja lähteä perään, sivulle lähteminen voi johtua siitä että veto lisääntyy. No joka tapauksessa jälki nousi suurella innolla ja heti alussa ollut keppi löytyi. Sitten rynnistettiin suht kaoottisesti metsässä, ylitettiin yksi keppi ja topattiin pellon reunaan. Riemu haki jonkin aikaa ennenkuin sai jäljen uudelleen ylös jäisestä multapellosta. Pellossa se ajautui vasemmalle sivuun jäljestä, korjasi, valui sivuun jne. ja kun päästiin pienelle rehupeltopätkälle ladon vieressä ennen tienylitystä meinasi jälleen keppi jäädä. Tien ylitys oli hyvä, metsässä taas kaahattiin. Neljäs keppi löytyi hyvin, mutta viitosen kohdalla jouduin jarruttamaan. Jarrutuksen jälkeisessä kulmassa tuli hetkellinen hämmennys ja pysähdys, vähän samanlainen kuin Pesäkivillä ennen joulua. Odottelin hiljaa ja Riemu jatkoi itsenäisesti jälkeä. Vika keppi taas siististi ylös. Ennen viimeistä keppiä oli vielä melkosena häiriönä jäljen suunnassa tiellä meitä odottelevat isäntä ja haukahteleva Voima, mutta keppi tosiaan nousi hienosti. Epäilen noiden keppien kohdalla samaa "vikaa" kuin Vinhallakin: Kun vauhtia on liikaa ne ei vaan ehdi haista nenään, sillä jos Riemu huomaa kepin se paikallistaa sitä kyllä hyvin tiiviisti kunnes on löytänyt. Huoh. Millä hidastaa noutajaa jäljellä???

Hidastamisyrityksenä tein sitten seuraavana perjantaina eli 28.3. jäljen pellolle niin että aloitin rehupellosta ja jatkoin mullalla olevaan perunapeltoon. 7 keppiä, vanheni melkein 2 tuntia. Kuivassa heinäpellossa jäljen nosto jälleen singahdus-sivulle-singahdus-sivulle tyyliä ja ryntäilyä sinne tänne. Multapellossa ryntäämällä Riemu hukkasi kuitenkin jäljen kokonaan, ja lopulta se että sen on pakko pysyä jäljen päällä jos se aikoo jäljestää. Ja sitähän se aikoo, motivaatio jälkeen on tässä muutamassa kuukaudessa kasvanut ihan valtavaksi. Jälki ajettiin melkein pimeässä pakastuvassa illassa. Kaikki kepit löytyi.

Perjantaisesta innostuneena tein eilen uuden rehupelto-perunapelto jäljen, mutta valitettavasti tulos ei ollut sitä mitä toivoin. Jana jälleen kaoottinen, mutta heinäpellossa Riemu jäljesti tarkasti, vain kulmassa n. 5 m lenkki. Jälkeä tehdessäni tuuli melko kovaa ja pelto on pinnasta kuiva. Tuuli laantui hiukan, mutta jatkui edelleen kun ajettiin jälki 1,5 h päästä, ja epäilen että se levitti hajun erityisesti kepeistä melko kauas. Alustan vaihtuessa Riemu nimittäin hukkasi jäljen ja sitä etsiessään meni monta kertaa askelistani ohi ja jäi aina vajaan 10 m päähän pieneen notkoon haistelemaan ja pyörimään. Lopulta vähän avustin sitä liikkeelle, ja jäljestys oli jälleen yhtä sompailua. Kepit kyllä löytyi mutta muuten näytti ihan kauhealta. Lyhensin liinaa niin ettei Riemu päässyt keräämään vauhtia ja lopulta melkein pidin sen jäljen päällä. Into ei tähän loppunut vaan veto jatkui. Kulmissa jonkin verran hämmennystä, loiva kulma meni kuitenkin hyvin. Viimeisellä suoralla kadotin itse jäljen paikan mutta myötätuuleen meno ei ollut silti ihan niin kauheaa. Loppukepistä meinattiin kuitenkin mennä ohi.

Huoh :( Miten ihmeessä opetetaan noutajalle rauhallinen ja tarkka jäljestystyyli??? Ensimmäinen kesä tehtiin namijälkeä asfaltilla, mutta eipä siitä näytä olleen mitään apua.