Latenssi on aika joka kuluu vihjeen ja toiminnan aloittamisen/suorittamisen välillä. Joku nimittää sitä myös reaktionopeudeksi, mutta mielestäni ihan samasta asiasta ei kuitenkaan ole kyse. Latenssi on jotain opittua ja jotain johon voi vaikuttaa, reaktionopeus tulee "selkärangasta". Joka tapauksessa, minulle latenssi on aina ollut asia josta puhutaan ja joka pitäisi huomioida koulutuksessa, mutta johon en ole koskaan tuntenut saavani otetta. Koirani joko toimivat nopeasti tai sitten eivät, viis siitä mitä minä asialle teen tai jätän tekemättä...

Koska Vinhan jättöliikkeet ovat mielestäni (ja tuomareidenkin mielestä) kauttaaltaan hitaita, (osin siksi etten ole osannut huomioida asiaa ajoissa ja osin siksi että pidin vähän liikaa kiirettä kokeisiin pääsemisen kanssa), olen vakaasti päättänyt että Riemun kanssa onnistun paremmin. Olen opettanut Riemulle vasta liikkeestä istumista ja maahanmenoa; Ne tarvitaan bh-kokeessa, tokoilut saa olla taka-alalla. Sekä istuminen että maahanmeno ovat mielestäni hitaita, ja olin jo melkein tekemässä sen virheen että lähden etenemään näissä liikkeissä "perinteisesti" ja tyydyn siihen nopeuteen joka on helposti saatavissa. Sitten päätin kuitenkin tarttua asiaan ja kokeilla Riemu kanssa kosketuskeppitreeniä jonka pitäisi toimia, mutta josta en ole kyllä saanut Vinhalle juurikaan lisää nopeutta. Ja nyt, treenattuani tämän viikon kotitokoissa liikkeestä istumista sekaisin kepin koskemisen kanssa, olen ihan äärettömän tyytyväinen siihen että muistin tämän. Istumiset OVAT nopeutuneet, Riemu on lakannut "kyykkäämästä" siis tekemästä sellaisia "melkeen peppu maassa" istumisia ja sille on tullut tosi paljon lisää varmuutta. No, toistaiseksi tämä vasta sisällä ja kotipihalla, mutta hei, enhän ole treenannutkaan tätä kuin vasta 3 tai 4 kertaa.

Homman idea (kiitos jälleen Tommylle!!) on siis siirtää kepin koskemisen lyhyt latenssi muihin liikkeisiin tekemällä ensin kepin koskemista ja sitten "sekoittamalla" joukkoon sitä liikettä jonka latenssia halutaan lyhentää. Tässä tapauksessa siis istumista, myöhemmin maahanmenoa ja sekaisin maahanmenoa ja istumista. Vinhan kanssa sekaisin kaikkia jättöliikkeitä (istu, seiso maahan), sillä tämä on myös ääääärettömän hyvä erottelutreeninä. Jotta istuminen nopeutuisi on luonnollisesti kepin koskeminen oltava nopea. Rimpulan kanssa sitä piti treenata erikseen, näistä treeneistä enemmän viime talvena kirjoitetuissa postauksissa. Aloitin harjoitukset tekemällä paikallani 3-4 kepin kosketusta ja sitten sanoinkin istu. Ensin laitoin helpotukseksi kepin piiloon istu-vihjeen ajaksi, myöhemmin jätin sen näkyville. Kun tämä pelitti virheettä (80 prosenttia oikein riittäisi, mutta meidän tapauksessa 100 % oli tarjolla helposti, joten otin sen), nostin kriteeriä alkamalla liikkua itse. Tässä vaiheessa koira oli kuitenkin vielä edessäni. Kun tämä meni oikein, aloin liikkua niin että koira kulki seuraamispaikassa vieressäni, mutta pysähdyin kävelemään paikallani istu-vihjeen ajaksi. Kun istumiset oli tästä nopeita otin mukaan jatkuvan oman liikkeeni ja lopuksi vielä vähän kestoa, eli sanottuani istu kävelin 2-5 askelta eteenpäin ennenkuin naksautin ja singahdin palkkaamaan koiran ennenkuin sen takapuoli ehti nousta. Kestoa otin vain osalla toistoista, yli puolessa naksautin heti istumisesta.

Nopeuden lisäksi Riemu on saanut tällä treenillä valtavasti varmuutta, se istuu kunnolla vaikka minun liikkeeni jatkuu eteenpäin. Hienoa! Ja nyt sitten vaan yleistämään eri paikkoihin Sitten otetaan käsittelyyn maahanmeno ja sitten sekoitetaan istuminen ja maahanmeno