Peko-porukka on aktivoitunut treenaamaan nyt kun arki-iltojen pimettyä hakua ei oikein voi enää treenata  En ole kirjoitellut muistiin vielä yhtään kolmesta treenistä, mutta yritän tähän koota tärkeimmät. Ekat treenit oli vedenottamontien lähellä, Koivistossa. Meiltä oli silloin vielä rulla hukassa ja Vinha treenasi lainatulla Lennu-tuotteen norskikopiolla. Vinhan treeni aloitettiin hämärässä tuulta ei juuri ollut. Pyysin maalihenget suunnilleen loppukokeen kokoiselle alueelle ja Vinha lähtikin aika rivakasti liikeelle. Se oli löytänyt ekan maalihengen kaukaa, ottanut rullan, mutta pudottanut sen etsiessään minua. Olin siis ehtinyt siirtyä aika pitkän matkan sillä aikaa kun Vinha työsti ensimmäisen mh:n hajua. Näin Vinhan tullessa että se oli löytänyt mh:n vaikka sillä ei ollut rullaa. Lähetin Vinhan jatkamaan etsimistä, mutta jostain syystä se ei lähtenyt uudelleen em maalihengelle hakemaan rullaa kuten se normaalisti ko. tilanteessa tekee. Jatkettiin sitten aluetta, nostettiin alueen toisesta päästä kaksi maalihenkeä samasta piilosta ja takaisin tullessa sitten tuo yksi jo kertaalleen löydetty mh.

Seuraavan kerran treenattiin Galgåsenilla Saarikankaan suunnalla. Alue oli vähän pienempi, ja osalla siitä oli tallausta sillä muut olivat treenanneet pistoja. Kaksi maalihenkeä. Taas Vinha lähti vauhdilla, löysi  toisen maalihengen ja toi rullan melkein perille, mutta juoksi ohitseni ja pudotti rullan. En pimeässä nähnyt ihan varmasti oliko sillä rulla joten en reagoinut ja Vinha lähti nopeasti uudelleen hakemaan rullaa. Olin kuitenkin siirtynyt sen verran että nyt koiran reitti muuttui ja se löysi matkalta toisen maalihengen. Nostimme sen ja siitä Vinha lähtikin sitten etsimään uudellen jälleen jo kertaalleen löydetyn mh:n. Vähän outoja ja hankalia juttuja nämä. Tuntuu että Vinha ei osaa etsiä minua jos en ole suunnilleen siinä mistä se on lähtenyt selvittämään saamaansa hajua. Ja kun se liikkuu nopeasti ja kauas, se saattaa käydä alueen toisella laidalla heti ensimmäisellä lenkillään ja löytää sen kauimmaisen maalihengen jolloin matkalle osuu sitten muita. Näinhän kävi peruspäiväkokeessa, tosin silloin ilmaisu oli ok  ja kaikki meni ihan putkeen. Mietin pitkään miten voisin tätä treenata, mutta tuli sitten siihen tulokseen että en voi muuta kuin parantaa ilmasua. Eli vahvistaa sitä että Vinha pitää ihmsen löydettyään ja rullan otettuaan rulla suussa kunnes löytää minut ja annan luvan irrottaa. Muuten en oikeastaan voi kontrolloida koiran toimintaa, eikä ole järkevää jäädä aina paikalleen odottelemaan kun se lähtee hajulle.

Viime viikon keskiviikkona treenattiin sitten neljän hengen porukalla Laajalahdessa. Oli luvattu pakastuvaa tyyntä iltaa ja halusimme kokeilla miten haju laskeutuu korkeammalta paikalta. Alue ao. kartassa (mittakaava 1:5000), punaisilla palloilla maalihenkien sijainnit ja vihreällä nuolella kulkureittini. Kiersin ensin vähän kauempaa alueen takaa jotta Vinha sai juosta hiukan "löysiä pois". Ei menty ihan noinkaan läheltä dyyniä, eikä haju tullut ollenkaan dyynin itäpuolelle. Haju tosiaan laski rinnettä alas rantaan, Vinha nosti maalihenget järjestyksessä koillisesta lounaaseen ja sai hajun selvästi dyynin alapuolelle rantaan jossa se tyssäsi pienen metsikön reunaan. Ekan ja tokan maalihengen hajua Vinha juoksi metsikön reunaan ja hiukan metsikön puolelle. Kolmannelle menimme sitten "yläkautta" eli jatkoin toiselta maalihengeltä dyynin päällä lounaaseen. Nyt ilmaisut oli ok eikä tullut mitään ylimääräisiä sähellyksiä   Alue oli toki pieni ja haju seuraavasta maalihengestä tuli koiran nenään miltei heti edelliseltä lähdettyä.

Huiman piti käydä vain lyhyesti etsimässä pimeässä pienelle kumpareelle piiloutunut maalihenki. Lähdin kulkemaan kumparetta kiertäen ja päästin aika pian Huiman irti liinasta. Niin ei olisi kannattanut tehdä... Maalihengen haju ei tullut aloituspaikkaan vaan Hemppa tietysti bongasi ehkä 50 metrin päästä alkavan alueen jolla olimme jo kulkeneet ja harjoitelleet aikuisten koirien kanssa. Ja sinne se sitten hävisi. Ei taida pimeä pelottaa poikaa... No, tuli se aika pian takaisin, ja Eijakin löytyi sitten helposti kunhan Hemppa tajusi ettei kannata juosta ihan niin kauaksi. Miten mulle tulikaan aika elävästi Vinhan pentuajat mieleen, näitä noutajia ei tosiaan tarvitse innostaa itsenäiseen etsintätyöhön... Huima saakin nyt tosiaan aloittaa ilmaisutreenit jotta ei tule vahvistettua em. toimintaa enempää. Vinhan kanssa sai jo ihan riittävästi vääntää hallittavuuden osalta.