Eilisen päivän olin Kannuksessa, tokoammattilaisten koulutusta seuraamassa (flättien toko- ja agilityvkoloppu) ja totesin etten ole ollenkaan riittävässä määrin osannut keskittyä tarkkuuteen ja nopeuteen Vinhan liikkeiden koulutuksessa. No, nopeushan siltä monessa kohtaa tulee itsestään, mutta kaikissa kohdissa ei, ja vaikka olen omasta mielestäni ollut esim. kaukojen kanssa tarkka (tassut ei saa liikkua senttiäkään) en ole sittenkään ollut riittävän tarkka. Pitäisi käyttää kaikkeen hinkkaamiseen paljon enemmän aikaa, tai sitten täytyy vaan tyytyä siihen että on alo-avo-kyläkisatasoa...  Riemu taas on sekä epätarkka että hidas, ja ikäänsä nähden se osaa aika vähän asioita. Jostain syystä pääsen sen kanssa hyvin hitaasti eteenpäin.

Treenasin siis Vinhan kanssa, Riemu oli matkassa ja päästiin ehkä vähän lähemmäksi yhtä erittäin tärkeää taitoa, nimittäin häkissä hiljaa odottamista, mutta Riemun kanssa en muuten ehtinyt paljon treenata.

Seuraamiseen saatiin joitain hyviä neuvoja: Paikallakäännös vasemmalle; Käännöksen voisi tehdä peruutuksen kautta. Se on ollut kohtuullinen pölkkytreenin jäljiltä, mutta nyt takapuolenkääntötreenit on jääneet tekemättä ja V kääntyy taas huonosti. Mutta sain sen hiffaamaan peruuttamista ja peruuttamalla kääntymistä. Kaukokäskyissä istumasta seisomaan nousun tekniikka on väärä, Vinha nostaa siinä pepun ylös ja siirtää takajalkoja taakse kun muissa liikkeissä pysyy takajalat paikallaan. Kaukojen tekniikkaa treenattiin "imuttamalla" eli namilla ohjaamalla niin että koira puree koko ajan namia kädestä. Toimii vähän huonosti koiralla jolle on opetettu vahva luopuminen... enkä tiedä haluanko opettaa sitä tuolla tavalla, Vinha tajuaa huonosti mitään jos houkuttelen. Kotimatkalla tähän tuli mieleeni sitten omanlainen sovellutus. Vinhahan osaa pitkäkestoisen kosketuksen käteen ja purkkiin. Voin siis ohjata sitä "vetämällä kädellä nenästä"  Aamulla testasin ja sain hyviä seisomaan nousuja, joissa vain etujalat liikkui. Vielä kun tarkistin, että namit tulee suoraan edestä sain takajalat pysymään paikallaan myös naksautuksen jälkeen namia antaessa. Riemulle opetan tuon käsikosketuksen joka tapauksessa kohtapuoliin ja voin sitten sillä tehdä kaukokäskyjen oikeiden liikeratojen opetuksen. Jos nyt ikinä sellaista siis teen.

Riemun kanssa tein hallilla kontaktia, vähän paikalla istumista (hyvä) ja kosketuskeppiä. Kontaktiin pitää taas kiinnittää huomiota kun on tehty nyt kaikkea muuta. Vaaputtimessa olevalla kosketuskepillä R oli hiiiiidas. En ole treenannut sitä tarpeeksi suunnitelmallisesti.

Riemun kanssa tein aamulla käsikosketusta, hiffasi nopeasti, mutta jäi sitten välillä miettimään ja istuskelemaan. Hyvällä alulla kuitenkin, ehkä. Lisäksi tehtiin 3x10 toistoa maahanmenoa. Kävelin paikalla jotta saisin Riemua irti jaloistani, toimi ja ei toiminut. Ei saa vielä nostaa jalkoja liian korkealle. Vihjeen pitäisi jo alkaa olla liittynyt, täytyy testata istumisella seuraavaksi. Eilen illalla  (virhe, pentu oli väsynyt) ja tänään aamulla olen tehnyt Riemun kanssa vähän noutoa. Tai no, pikemminkin tuijottelua. Riemu siis tuijottaa minua, minä tennarikapulaa... En todellakaan tajua mitä tässä on käynyt, perjantaista lähtien Riemu on lakannut nostamasta tennaria. Se näytti etenevän hyvin, sitten olin myöhässä ja osuin ehkä kaksi kertaa naksulla kohtaan jossa Riemu jo irrotti. Tämän jälkeen se alkoi pudottaa liian nopeasti ja menetti palkan kaksi kertaa. Ja nyt ollaan taas 0-pisteessä, tai pikemminkin miinuksella. Perjantaina mulla oli namit taskussa kun ne on tähän asti olleet purkissa vieressä, mutta R teki ensin ihan ok, kunnes sitten tuli tuo pudotus jne. Tänä aamuna palasin polvi-istuntaan ja vahvistin jopa kapulan kosketusta että saisin jotain toimintaa aikaiseksi. Kosketusta vahvistamalla sain 5 toistoa nostoa, mutta sitten tyssäsi ja tauon jälkeen Rii ei taas enää nostanut kapulaa.

Ehkä mun on todella viisainta siirtyä siihen pitsinnypläykseen kun en saa edes metsästyslinjaiselle labradorille koulutettua noutoa.