Pääsimme viikonloppuna osallistumaan OSE:n, TSE:n ja LRPK:n leirille Lohtajan Vattajanniemellä. Alue on normaalisti armeijan leirikäytössä olevaa aluetta ja olimmekin siellä virallisesti Maanpuolustuskoulutus yhdistyksen kurssilla. Majoitus parakeissa, ruhtinaallisesti omassa huoneessa, maastoina aukeita rantadyynejä, ampuma-aluetta ja piha-aluetta sekä "jäkälämetsää". Ja löytyihän sitä hakkuutakin sitten tarvittaessa ;) Meillä oli mukava ja osaava ryhmä; Mukana koko kirjo ilmaisuja haukkuvasta kertovaan ja ihan aloittelijasta hälykoiraan.

Vinha etsi lauantaina aamupäivän treenissä kolme maalihenkeä dyynialueella, ensimmäinen oli alueen alussa, toisen kahden sijaintia en tiennyt, mutta sain perässäkulkijoilta aina varmistuksen siitä että koira on varmasti käynyt maalihengellä ts. tulee "oikeasta" suunnasta. Ryhmä oli riittävän kokoinen niin että ehdimme aina ottamaan edellisen koiran ajoissa ja minäkin tein Vinhan kanssa pienen lämmittelylenkin meitä edeltäneen koiran treenin aikana. Se oli tosi tarpeen, sillä höyryä oli, kuten odottaa saatoin, enemmän kuin tarpeeksi. Laitoin liivit ja rullan Vinhalle jo lämmittelyn ajaksi, ja niin kuin odotin siinä ensi höyryillä se nappasi rullan suuhunsa noin vain. Tässä kohtaa saatoin olla varma ettei koira voi saada hajua tms. vahvistetta väärästä toiminnasta joten jatkoin kävelyä ja sitten otin luoksetuloja ja pysäytyksiä. Totesin että näitä pitäisi tehdä enemmän, sillä luoksetulo tai pysähtyminen nk. normaalilenkillä on ihan eri juttu kuin silloin kun V on intopiukassa menossa etsimään. Itse etsintä meni hyvin, ei virheitä ja rullat siististi sivulle asti. Vauhtia tietysti oli, ja koira irtosi kauas, mutta sitä nyt saattoi tuulisella aukealla paikalla odottaakin.

Lauantaina iltapäivällä treenasimme metsittyneen dyynin juuressa ampuma-alueella. Jälleen kohtalainen tuuli ja hajut liikkuivat kaikille koirille melko kauas. Vinhalla ensimmäinen maalihenki hiekkabunkkerissa noin 10 metriä lähetyspaikasta. Tuuli kävi selän takaa joten koira juoksi tietysti ensin ohi ja sai sitten hajun noin 40 metriä bunkkerista. Aukealla paikalla oli hieno katsoa miten se "luovi" hajuvanassa bunkkerille eikä häiriintynyt meidän muiden hajuista vaikka seisoimme koiran suunnasta vastatuuleen bunkkerin takana. Seuraava maalihenki oli noin 5 m korkeassa ampumatornissa johon vei koiran mentävät raput. Oletin että haju olisi levinnyt tornista laajemmin/hankalammin, mutta Vinha otti hajun juostuaan noin 5 metriä tornin ohi, tuli rappusten alapäähän ja mahdollisesti jäljesti raput ylös. Rullaa tuodessaan se jäi miettimään tornin yläpäähän, mutta tuli kehaisulla raput hyvin alas. Kolmas maali oli kaikille koirille hankalahkossa osin maan alle menevässä rakennetussa bunkkerissa. Vinha otti hajun maalihengen yläpuolelta ja otti rullan mutta ei tuonut sitä vaan jatkoi etsintää. Lievän yllytyksen ja pähkäilyn jälkeen se reipastui hyppäämään alas bunkkeriin ja toi rullan hienosti vaikka ylöshyppy meinasi vauhdin puutteessa jäädä vajaaksi. Sitten vielä neljäs maali toisessa hiekkasäkkibunkkerissa, se olikin taas helppoa perushommaa. Alla muutama kuva lauantain treeneistä, kiitos Sinille kameran käytöstä :)


Eka maalihenki on löytynyt, Vinha odottelee lupaa lähteä jatkamaan etsintää.


Menossa ampumatorniin.

Sunnuntaina treenasimme metsässä, sain Vinhalle mukavan kokoisen alueen jossa jälleen ihan alussa yksi maalihenki. Maali oli naamioverkon alla, mutta ei muuten mitenkään outo, jostain syystä Vinha kuitenkin pudotti rullan liian aikaisin ekalla ilmaisulla. En hyväksynyt ja jouduin laittamaan koiran vielä kahdesti maalihengelle ennekuin se toi rullan perille asti. Sitten jatkettiin tyhjää aluetta (se hakkuu) rajana tie jonka toisella puolella haasteellisesti alue jolla olimme jo treenanneet kolmen koiran kanssa. Vinha lähti tuolle toiselle alueelle ja toi oletettavasti jostain "käytetystä piilosta" rullan, sillä se oli itse hyvin vakuuttuneen oloinen ilmaisustaan. Ei hyvä :(. Jatkoimme tyhjää ja sieltä edelleen tuolle tallatulle alueelle jolle oli meidän selän takana piiloutunut kaksi maalia. Nyt löydöt ja ilmaisut ok. Loppupätkä siis ok, mutta tuo alku meni valitettavasti aika pipariksi :(( Tarvitsisimme runsaasti lisää kokemusta suuremmista alueista sekä lisäksi täytyy tehdä vielä erottelutreeniä. Pitäisi myös opettaa toinen ilmaisu suurille esineille ja sellaisille paikoille joissa on juuri oltu, sillä vaikka kokeessa niitä ei saa ilmaista niin tosi tilanteessa tieto vaikkapa siitä polkupyörästä, jolta lähtee jälki, on kuitenkin tärkeää saada.

Kokonaisuutena hieno viikonloppu, on aina hienoa kun saa seurata useita eri tyyppisiä koiria ja vielä tutustuu uusiin ihmisiinkin siinä sivussa :D