Perjantaina olin toimitsemassa Killan möllitokoa ja otin matkaani vain Voiman ja Riemun. Vinhan olin luvannut isännälle sorsastukseen jo aikaisemmin. Riemu kävi kentän reunalla tutustumassa uusiin ihmisiin sekä bcn Moaan ja sknn Tessaan sekä tutki reippaasti teltan ja muita varusteita kehän laidalla. Voiman kanssa tein pienen kierroksen parkkipaikalla ja menin sitten kentän reunalle kokeen aikana, Voima reagoi kentän reunalla oleviin koiriin, erityisesti Tessaan, mutta söi ja reagoi myös nimeensä. Kehuin sitä kun se katsoi Tessaa ja palkitsin kontaktista. Sitten tehtiin vähän kosketuskeppiä ja maahanmenoa edelleen siinä noin 10 metriä kehästä ja poika keskittyi hienosti Ehkäpä uskallan ensi tiistaina mennä sen kanssa jo pentukouluun. Voima kävi myös tervehtimässä ihmisiä ja käyttäytyi tapansa mukaan suorastaan rakastettavasti Hauska tyyppi kun se niin todella pitää ihmisistä, mutta samalla on itsevarma eikä juurikaan mielistele ketään. Kokeen jälkeen käytiin Voiman kanssa vielä kaupunkikävelyllä. Nähtiin kaksi koiraa jotka aiheutti jälleen vähän tuijottelua, mutta saatiin matka jatkumaan sujuvasti. Läheltä mennyttä rekka-autoa piti istua ihmettelemään ja sitten löytyi ensimmäinen Voimaa selvästi pelottanut asia, suojatien naksuttavat valotolpat. Otin Voiman syliin kun se alkoi peruuttaa ja odoteltiin sitten valojen vaihtumista ja ylitettiin suojatie niin. Toisella puolella laitoin pojan maahan, se söi nameja ja näytti jo päässeen yli asiasta. Muiden koirien ohittamiseen täytyy nyt päästä kiinnittämään huomiota. Erityisesti kentällä Voima vaikutti siltä että se olisi halunnut mennä moikkaamaan ja kun ei päässyt turhautui. Turhautuminen taas kääntynee pystykorvan tapauksessa helposti agressioksi.