Eilen torstaina olimme Kannuksessa hallilla. Koska pakkasta oli liki 30 astetta otin molemmat koirat heti sisälle. Tein ensin Riemun kanssa lyhyen kosketuskeppitreenin, se meni sähäkästi joten uskalsin vaihtaa tennarin nostamiseen. Jatkoin kuten olin tehnyt keskiviikkona kotona, eli laitoin tennarin sunnilleen metrin päähän aina uutta noutoa varten. "Ota" -käsky näyttäisi toimivan hyvin, sen olen opettanut lähinnä leikkiessä Riemulle. Kovin montaa toistoa ei kuitenkaan kannata tehdä, sillä ehkä viiden jälkeen Riemu alkoi haahuilla ennenkuin palautti ja jouduin vähän kutsumaan sitä. Pienen tauon jälkeen taas parempi. Lisäksi tehtiin vierellä kulkemista ja Riemu tarjosi nyt oikein iloisesti kontaktia. Noutotreeni oli ilmeisen "rankkaa" sillä Riemu hilsehti vähän ja läähättikin kun vein sen tauolle noin vartin treenin jälkeen. Laitoin Riemun taas häkkiin ja nyt kumosin eteen painavan agilitypöydän jotta Rii ei näkisi ulos. Se oli hetken hiljaa, mutta ilmeisesti kun se erotti ääneni hallista alkoi huuto. Ja miten järkyttävä meteli voikaan noutajasta lähteä. Se ei ole haukkumista, eikä mitään vinkumista tai edes kiljumista, neitokainen karjuu täyttä kurkkua. Kotona Rii-Rii on viime aikoina vain vinkunut tai kiljunut, joten pikkuisen meteli hätkähdytti jopa minua...Onneksi porukkaa oli vähän, yksi toinenkin koira piti vähän ääntä ja treenaavat koirat oli EVL:ssä kisaavia aikuisia koiria joille "pikku"häiriö paikallaololiikkeissä ei ehkä ollut haitaksi... Niin toivon. Kun Riemu ei nähnyt meitä Vinhan kanssa se kuitenkin ajoittain hiljeni, ei repinyt häkkiä ja lopulta hiljeni ehkä ihan oikeasti. Kun se oli hiljaa ja istui hain sen toiselle kierrokselle ja tein maahanmenoa. Ensin muistuteltiin maahanmeno mieleen, sitten otin neljä toistoa maahan ja sitten istu. Homma alkoi jo sujua, tosin ensin Riemu turhautui jonkin verran tarjottuaan maahamenoa istumisen kohdalla turhaan. Nopeammin se saisi mennä maahan, millähän näiltä noutajilta saisi irti sellaisen "heittäytymisen"? Testattiin myös ketteryyspöydälle hyppääminen ja uutena ketteryystelineenä tynnyrisilta. Riemu kiipesi siihen reippaasti, mutta eteenpäin käveleminen oli vaikeaa kun alusta liikkui. Se kuitenkin söi ja houkuttelemalla kävelikin. Toisella yrittämällä päästiin sillan päähän saakka.

Vinhan kanssa ekalla rundilla suuntia. Oikea menee jo varmasti, nyt tehtiin enemmän vasenta, väliin top, istu tai maahan. Ekan istumisen jälkeen epäröi vasenta, muut ripeitä. Pikkuisen pukkasi esiin kepin kiertämistä ja osuin vahingossa jonkun kerran vahvistamaankin sitä. Ensi viikolla yhdistän oikean ja vasemman. Sitten seuraamista, juoksusta pysähdyksiä, pääosin vinoja. Liikkeessä Vinha korjaa hienosti itse paikkaansa jos erehtyy edistämään, se on hyvä. Sitten paikkamakuu ja perään vielä kaksi hyppynoutoa metallikapulalla. Saisi palauttaa paremmalla laukalla, muuten hyvät. Tauon jälkeen ruutua. Vein nameja ruudun taakse niin että Vinha ei nähnyt. Ruutunauha oli uusi, aika tumma ja Vinha jäi jälleen ruudun eteen, kutsuin pois, lähetin uudelleen, pysähtyi eteen mutta korjasi itse ruutuun ja varasti nameille... Kolmaa lähetys noin 2 metriä lähempää ja nyt meni hyvin ruutuun, pallo palkaksi. Neljäs vielä koko matkalta, ok. Hitto että tuo ruudun eteen jääminen on tiukassa. Pitäisi tehdä sitä että lähettelen lähempää nopeita ruutuunmenoja ja heitän vaan palkan koiralle, ja sitä että lähettelen eri suunnista ja palkka on aina ruudun takana. Kylläpä sitä jää helposti junnaamaan samaa juttua. Vinha oli eilen normaalissa ripeässä moodissaan huolimatta siitä että halliin mennessä nuori holskuneito pyrkin vähän likelle ja sai komennuksen. Mikä lie vaivannut maanantaina, ensi viikolla täytyy ottaa se vähän paremmalla ajatuksella sisään Kiltan halliin.