Nyt jäi muistiinpanot kotiin, mutta josko jotain olisi vielä tallessa tuolla pääkopassakin. Sunnuntaiaamu aloitettiin klo 8.30 fysiikkaluennolla. Vappu näytti meille siis turvallisia harjoituksia joilla voi aktivoida koiran syvien lihasten käyttöä.
- Jalkojen nostelu: Takajalat hiukan korkeammalla nosta koiran etutassua hivenen maasta niin että se joutuu korjaamaan/hakemaan tasapainoa. Koira ei saa nojata nostettuun tassuun, jos se nojaa käännä ranteesta tassua kevyesti niin että "tassun selkä" tulee alas. 3-5 toistoa, kestoa ei kannata lisätä sillä tärkeää on juuri se hetki jolloin koira joutuu hakemaan tasapainon uusiksi. Sama molemmille etutassuille ja takatassuille. Kun tämä sujuu voit lisätä nostokertoja ja alkaa nostaa kaksi tassua kerralla diagonaalisesti.
- Testasin sekä Riemun että Vinhan kanssa, Vinha vähän sättäsi mutta Riemu rauhoittui tähän tosi hienosti. Tuttua molemmille toki tassunpesusta ja kuivauksesta.
- Painelu: Paina kevyesti kämmenellä koiraa ylhäältä lavasta, tarkoitus on että koira nojaa takaisin eli kättä vasten. Sama takapäälle ja voit edetä painellen koko koiran etupäästä takapäähän suht rangan vieressä. Olennaista on että koira nojaa vastaan, lisää voimakkuutta pikkuhiljaa kun koira tajuaa idean.
- Vinhan kanssa tämä sujui het ensi yrittämällä, Riemu ei ehkä ihan tajunnut vielä. Hassua että ei sillä normistihan se oikein nojautuu silitettäväksi, välillä meinataan kaatua jos mulla ei ole tasapaino ihan kohdillaan...
- Taivutukset: Näistä kirjoitin jo edellisessä. Tuetaan koiraa takapäästä (itse tein niin että seisoin hajareisin koiran "päällä" ja pidin kevyesti toisella kädellä takajalkojen edestä. Vedä rauhallisesti namilla pitkin koiran kylkeä niin että se taivuttaa päätä sivuun ensin kylkeen asti sitten peppuun. Pepusta voi vetää vielä alas kintereeseen. Sama molemmin puolin. Alastaivutus vetämällä namilla etujalkojen väliin.
- Molemmat likat taipuu ongelmitta.
- Lapojenvälin venytys: Liittyy em. alastaivutukseen. Nami lattialle koiran nenän alle, nosta etujalkojen takaa ja anna koiran ottaa nami maasta jolloin se pyöristää yläselän.
- Tätä testasin Vinhan kanssa, oikea nostokorkeus on vaikea heti nähdä. Tämä on varmaan Vinhalle tärkeä ja hyvä harjotus.
- Peruuttaminen ja painonsiirto: Tätä pitää tehdä Riemun kanssa jo ihan noita jättöliikkeitäkin ajatellen.
- Jalkojen välissä istuminen: Jos koiran istuma-asento harottaa, ts. takajalat ei ole sievästi supussa pepun alla sen voi olla vaikea istua paikallaan pitkiä aikoja. Tätä voi treenata houkuttelemalla koiran istumaan omien jalkojen väliin niin että sen takajalat tulee omien jalkaterien väliin ja omat jalat on suht lähekkäin. Koira jotuuu siis vetämään jalat suppuun.
- Lauantaina huomattiin Miikun kanssa videolta että Vinhalla harottaa vähän toinen takajalka, sille siis tätä treeniä, ja täytyy tsekata myös Riemun istuminen.
Päivän treenit oli agilitymäisempiä kuin eilen, meillä oli koko ajan vähän ongelmana se että Vinha on opetettu nimenomaan pois pallon tuijottamisesta siihen että katsekontaktilla saa luvan mennä. Nyt treeneissä koira sai luvan mennä siitä että se katsoi targettia. Tätä olisin voinut treenata etukäteen jos olisin arvannut. Tehtiin hyppysarjaa ensin kasvavalla välillä. Vinha oli aika rauhallinen, meni kouluttajan mukaan ongelmitta.
Toisessa treenissä muille tehtiin etäisyyden arviointia, Vinhalle korkeuden arviointia. Kolme matalaa agilityhyppyä tasavälein ja viimeisenä tokohyppyeste jonka korkeutta nostettiin. Esteen korkeus oli aluksi 20 senttiä ja sitä nostettiin metriin asti. Tosin lautoja ei meinannut ensin löytyä, mutta halusin että metrin hyppykin katsotaan jotta näkyy onko siinä tulevat ongelmat tekniikka ongelmia. Ensin tehtiin matalan esteen kanssa sarjaa ees taas noutokapulan kanssa. Vinha oli hyvin vaisu, suorastaan lömpötti menemään ja kiersi aina takaisin tullessa tokoesteen. Tätä pitää tehdä itsekseen tuolla se ei oikein sujunut. Sitten nostettiin estettä, 80 senttiä meni puhtaasti, metrissä räpsäytti tassut esteeseen. Vapun mielestä tuo metrin hyppy on tosiaan koiralle äärimmäinen suoritus ja hän kysyi minulta haluanko varmasti hyppyyttää sen. Hypyn jälkeen Vappu kysyi vielä onko koira ennen hypännyt metriä. Olin vähän hämmentynyt, sillä onhan se nyt hypännyt tuota kymmeniä kertoja pelkästään tänä kesänä. Olisi ehkä pitänyt tässä kohtaa kerrata että Vinhalla on ikää jo 5 v ja kisattukkin on. Mutta tavallaan lohdullista että nyt selvisi mullekkin ettei tuon metrisen kuulukkaan olla helppoa ja kepeää. V oli kaiken aikaa hyvin innoton, eikä innostunut juurikaan palkkana olleesta pallosta 
joten kouluttaja kysyi myös mikä sille on maailman paras palkka. Mitä siihen sitten vastaat kun normisti palloa voi käyttää vaan pari kertaa per treeni ettei Vinha ala vaan kytätä sitä silmät soikeena...
No, pitää siis etsiä se superpalkka ja käyttää sitä hyppytreeneissä, hyppyyttää harvoin ja silloin kun korkeutta on metri riittää kun kerran lataa todella täysillä esteelle. Korkeuden arviointia voi tehdä tuolla em. sarjalla nostaen viimeisenä olevaa estettä pikkuhiljaa ja sitten laskien sen jälleen alas. Metrin hypyn jälkeen heti vähintään 3-4 lautaa pois. Tämä ei tietty ole rauniksen kentällä ihan helppoa, pitää shoppailla jotain ämpäreitä tms. joille saa rimoja ylös, hankkia rimoja ja maalata ne. Rimat ei saa olla maanvärisiä jotta koira erottaa ne helposti. Mutta täytyy tehdä talvella kiltan hallilla.
Ennen vikaa harjoitusta virittelin Vinhaa vähän seuraamisella ja askelsiirtymillä ja se normaali V ainakin vähän pilkahti esiin. Vikana harjoituksena tehtiin sitten palautuksen vauhdittamista hypyllä, normisti kapulan heitto esteen yli ja kun koira lähtee palauttamaan pallo lentää taakse. Tätähän olen tehnyt tasaisella. Hassua oli että aiemmin Vinha on irrottanut kapulasta niin että sitä on sitten saanut todella varoa, nyt se juoksi kapula suussa pallolle ja jopa mietti siellä irrottaako vai ei. Uutena asiana se että en saa kääntyä heittämään palloa vaan rintamasuunta säilyy koiraan päin kun heitän pallon vasemmalla kädellä taakse. Tämä vaatii tilaa. Lopuksi vielä kaksi hyppyä ja putki, tämä oli suoristusharjoitus muille koirille sillä ne teki taipumistreeniä.
Taisi olla tuo jalkojen sovittelu estesarjoille Vinhalle sen verran uutta ja vaikeaa että se väsähti sunnuntaina melko lailla. Tai sitten sillä oli vaan tylsää. Saapa nähdä miltä se näyttää ko. treenissä hallilla.
Riemu oli taas matkassa. Tein jälleen seuraamista ja paikallamakuuta sekä liikkeestä istumista. Seuraaminen meni kivalla vireellä, paikkamakuu tosi varmasti. Myös liikkeestä istuminen sujuu nyt vieraassakin paikassa niin että itse kuljen normaalisti kun sanon käskyn 
Super Hienoa oli kuitenkin se että nyt Riemu ei karjunut eikä ulvonut häkissä yhtään ja iltapäivällä (kun välissä oli tehty em. tokoilua sekä käyty lyhyesti nomeilemassa) Riemu ODOTTI VINHAN TREENIN AJAN yksin häkissä IHAN HILJAA!!! Se on ehkä vihdoin löytänyt sisältään tähän asti uinuneen hiljaisen noutajan 
Kommentit