Blogi on jäänyt päivittämättä reilun viikon treeneillä, mutta aloitan kuitenkin eilisistä tokoiluista ja kirjaan myöhemmin toissa viikonlopun lumietsintäkurssin, viime viikonlopun rakennustreenit ja viikon nomeilut. Ja Voiman seikkailut viikonloppuna...

Näyttelykoulutus oli peruttu, joten Voima ei lähtenyt mukaan ja hallissa oli toinen puoli tyhjillään kuudesta seitsämään. Treenasinkin siis Riemun kanssa jo ennen koulutusvuoroa, ja meillä oli ruhtinaallisesti tilaa käytössä. Juhlaa Aluksi lyhyesti noutoa, vaihdoin tennaripatukan pienehköön noutokapulaan. Riemu nosti sitä ensin reippaasti, mutta alkoi sitten käpälöidä ennen nostoa tassulla ja lopulta lopetti nostamisen. Olisi pitänyt ottaa uusi esine kuvioihin ensin kotona. Nostot suuntautuivat kuitenkin kivasti "keskelle minua" eli polven yläpuolelle. Annoin myös namin siihen. Lopuksi tehtiin vähän kapulan kantamista kun nostaminen tyssäsi. Jotta sain koiran keskittymään uudelleen otin lyhyen pätkän kosketuskeppiä, ja sitten lähdin tekemään pääsuunnitelmaani eli alustaa. Palkkasin ensin kädestä, mutta Riemu hidasteli ja juuttui käteen, joten aloin heittää namin naksautuksen jälkeen vuorotellen alustan eri puolille. Tällä tuli lisää vauhtia, mutta silti Riemu kävi namin syötyään ensin mun luona ennenkuin meni alustalle. Tein pari sessiota joiden päätteeksi palkkasin heittämällä pallon. Riemu innostui pallosta kovasti, samoin se innostui todella vetoleikistä. Se meinasi ensin rallatella pallon kanssa itsekseen, mutta voitettuaan vetoleikin pariin kertaan tuli pallon kanssa suoraan takaisin mun luokse Vauhdikas palkkaaminen ja melkein uusi juttu eli "taisteluleikki" väsyttivät pikkuneidin tosi nopeasti. Käytiin välillä ulkona pissalla, mutta sen jälkeenkin tekeminen oli vähän toisaikaista. Rauhalliseksi päätökseksi tehtiin vähän peruuttamista. Riemu menee hienosti suoraan ihan auttamatta Heittonami alustalla siis toimii paremmin, mutta epäilyttää miten paljon hiekkaa ja suolaa pentu vetää kitusiinsa namien mukana. Täytyy jatkaa tuota kotosalla. Tavoite on siis saada alusta nopeammaksi ja palata sitten ilmaisutreeniin.

Vinha oli aluksi jotenkin toisaikainen. Heti kun se ei ollut käskyn alla se nuuskiskeli maata ja oli kaikkiaan kovin rauhallinen. Pallopalkallakin piristyi vain hetkeksi. Liekö juoksun jälkeisiä tunnelmia. Paikkamakuussa tein itse virheen ja koira meni vinoon, muuten pysyi inahtamatta. Sitten luoksetuloa sunnuntaina Heidiltä saaduin opein. Apuohjaaja laittoi namin koiran selän takana olleelle alustalle ja pysäytyksistä vapautin sinne. Otin joka toisen pysäytyksellä ja joka toisen läpijuoksuna, mutta kovin montaa toistoa ei silti voi tehdä putkeen kun V alkaa ennakoida. Tarkat seisomiset kuitenkin, seuraavaksi täytyy ottaa syyniin maahanmeno. Se kun oli sunnuntaina vähän hukassa. Sitten pari hyppynoutoa, otin avoimen luokan kiloisen kapulan eikä "pikkuruinen" noutaja parkani meinannut saada sitä ensin ollenkaan ylös maasta... !!! Vinhula oli siis tosi matalassa vireessä ja hypyn jälkeen JÄI MIETTIMÄÄN KAPULALLE!!!  Kaivoin pallon esiin ja johan koira muuttui Suorat palautukset, mutta pitää muistaa kokeessa mennä itse esteen keskelle, ei niin että koira on keskellä ja minä sivussa. Koskapa V oli tosiaan vähän matalassa otin hyppynoutojen perään tunnaria. Ensin kolmella kapulalla kuten keittiötreenissä. Ihan läheltä, naksu kun V on kääntynyt oman kapulan kanssa minuun päin ja palkkaa antaessa oma uudelleen muiden joukkoon. Meni hienosti, joten lisäsin kerralla kapuloiden määrän kuuteen ja jatkoin samalla tavalla. Edelleen hyvä joten nousin ylös ja otin palautukset perille asti eli luovutusasentoon. Ei purrut, ei tökkinyt muita kapuloita. Lopulta 4 toistoa jo reilun metrin päässä kapuloista (kauempaa ei oikeen saa ite laitettua kapulaa uudelleen). Sama kapula kahdesti joten tuli sitä kuolattoman kapulan ottamistakin pari kertaa. Oikeen hyvä!! JEI!!! Tässä on edistytty Niin, tai päästy takaisin sille tasolle missä oltiin kun tökkiminen alkoi.

Välissä vähän seuraamista kun odoteltiin ruudun vapautumista. Palkaksi pallo vasemmasta kainalosta, hyvä kontakti, mutta huonot käännökset vasemmalle. Pitää tehdä kotona vasemmalle kääntymis-pallosta luopumistreeniä. Ja sitten ruutu. Vain reilun 5 metrin päästä lähetys, pienehkö valkoinen alusta vietynä ruutuun niin ettei Vinha nähnyt ja tyhmästi iso valkoinen purkinkansi ruudun oikealla puolella takaviistossa. Sinne purkin kannellehan se meni... ja toistamiseen piti siis oikein vielä alleviivata ruudun viereen menemistä ennenkuin ymmärsin poistaa kannen, ikäänkuin se ruudun vieressä seisoskelu ei olisi ongelma jo muutenkin... Kantta poistaessa Vinha äkkäsi oman alustansa ruudussa ja sittenhän se meni sinne taas kahdesta suunnasta ja pisimmällä matkalla mitä hallissa mahtuu, eli reilun 10 metrin päästä ihan ongelmitta. Palkkasin heittämällä palloa, pitää muistaa etten tee sitä nyt liikaa ja saa koiraa taas pysähtymään ruudun eteen. Mutta oikeasti, miten opetetaan koira hahmottamaan ja löytämään sille tuntematon ruutu vieraalta kentältä kun ei se löydä ruutua ensi yrittämällä tutuhkossa hallissakaan? Caniksessa Mårten Edgevedt kirjoitti pari vuotta sitten että tietyn ikäinen (2- tai 4-v en muista kumpi) lapsikaan ei opi hahmottamaan ruutua, joten ei voi odottaa että koira oppisi, ja jatkoi perustavansa ruudun opettamisen vahvaan eteenmenoon. Joo, se onnistuu, mutta miten onnistuu silloin pysäytys oikeaan kohtaan...