Sunnuntaina pidimme pitkästä aikaa Kokkolassa rauniotreenit. Mukavasti porukkaa paikalla ja useampia nuoria koiria. Vinhulan ja Huimulan treenit meinasi tosin tyssätä heti alkuunsa siihen että ohjaaja unohti molempien sapuskat/palkat kotiin, mutta onneksi on avuliaita treenikavereita, ja onneksi tunnen itseni niin hyvin että repussa on aina jotain varalla...

Huimaani kävi elämänsä ensimmäistä kertaa raunioradalla. Reippaana poikana se juoksi heti ihmisten luo ja kun muutama nami oli syöty, yksi ihminen irtosi hieman porukasta ja Huima päästettiin perään. Kovin pitkään ei pikkumies muistanut näkemäänsä, ja ajatus olikin että se bongaisi ihmisen mieluummin ihan itse oivaltamalla ja kenties jopa hajulla. Kävelimme siis hiukan maalihengen perään ja aika pian Huima keksikin että se kiva täti jolla äsken oli nameja onkin nyt täällä kulman takana. Sama uusiksi ja vielä kolmannen kerran eri ihmisen kanssa. Huima menee rohkeasti ihmisten luo, mutta siitä näkee että olen treenannut paljon kontaktin pitämistä niin että pentu ei rynni ohi kulkevien ihmisten tms. luokse. Ei haittaa, kontakti on tärkeintä, pikkumies ehtii taatusti vielä innostua etsimisestä  Alla muutama Riitan ottama kuva.

"Äkkiä perään, tänne se meni niiden herkkujen kanssa" ;)

Vinha etsi yhteensä neljä maalihenkeä, kaikki olivat umpipiiloissa, ensimmäinen niin että sen pystyi näkemään. Maalimiehet sijoitettiin tarkoituksella kauas toisistaan ja laitettiin piiloon yksitelle jotta ei kävisi niin että Vinha bongaa yhtä paikallistaessaan toisen hajun ja vaihtaa. Ensimmäinen maalihenki nousi puukolmioista vauhdilla enkä ihan tiedä missä kohtaa koira otti rullan. Toinen oli sillan alla ja nyt Vinha tarkensi keskittyneemmin. Samoin kolmas maalihenki kauimmaisessa kasassa olevasta kaivosta löytyi nopeasti mutta tarkasti. Se neljäs olikin sitten vähän haastavampi. Maalihenki oli nyt keskimmäisessä (?) kasassa betoniblokkien takana olevassa vaakakaivossa. Haju levisi, ja vei myös muita koiria viereiselle kasalle asti tarkistamaan. Vinha teki ainakin kaksi kierrosta viereisen kasan takaa ja kiipesi kahdesti toiselle kasalle piilon vieressä. Se työskenteli keskittyneesti ja malttoi paikallistaa maalihengen sijainnin hienosti loppuun asti. Tarkensi ensin kaivon rakoon ja kiipesi vielä kiertäen kannen päälle josta otti rullan, tarkisti uudelleen raosta ja toi sitten rullan minulle. Tosi hienoa työtä, erityisesti kun ongelma on ollut rauniolla se ettei Vinha malta tarkentaa maalihengen sijaintia riittävästi ennenkuin ilmaisee.

Lähdössä jatkamaan kolmannelta piilolta. Aika lähellä rekkaliikennettä treenataan, onneksi on aita...

Palkka viimeiseltä piilolta