Tiistaina nometreeneissä noudatin kasvattajan ohjetta ja otin Riemuttimelle mahdollisimman ei-kiihdyttävät treenit. Siksi siis Vinha aloitti, ja hain Riemun vasta viimeisen 20 minuuttisen ajaksi halliin. Ensin tein hallinpuolikkaan mittaisia eteenlähetyksiä muisteina, superhelppoa kun matka on lyhyt ja damikin näkyy hiekalla kauaksi. Jätin 1 tai 2 damia, ei yrittänyt vaihtaa. Sitten tehtiin porukalla seuraamista ringissä ja harjoiteltiin damien ohittamista. Vinhula ei edelleenkään kuumunut yhtään, vaikka varmaankin jo ymmärsi olevansa tekemissä tokoilun sijaan damien kanssa. Hienoa seuraamista, olisi kelvannut tokoon, dameja katsoi pari kertaa, kerran taisi vähän kurottaa kohti. Hauskaa että Vinhakin voi jossain nometreeneissä olla suorastaan mallioppilas Sitten tein helpon kellon, damit neljään suuntaan, lähetys ensin eteen, sitten eteen, pysäytys ja vasemmalle, eteen, pysäytys ja oikealle. Vasemmalle lähetyksessä meinasi lähteä taakse, olin varautunut "omatoimisuuteen" joten Juha oli damin lähistöllä varmistamassa ettei Vinha saa otettua "väärää" damia. Perään eteenlähetys ja lopuksi taakselähetys toisesta suunnasta alkuperäiselle lähetyspaikalle jättämälleni damille. Viimeiseksi vielä pari markkeerausta joiden palautuksessa häiriöheitto. Vinha katsoi kyllä häiriödamia, mutta ei aikonutkaan mennä sille. Vähän löysähköt palautukset, osa ravissa, muuten ihan mallikasta.

Sitten Riemun vuoro, ja menikin paljon paremmin kun viime viikolla. Riemu singahti hihnan päähän vain kerran, ja senkin tullessani ovesta sisään samalla hetkellä kun Kerttu haki markkeerausta. Palkkasin odotteluaikana sivulla istumisesta tiheään, sitten nostettiin damia ihan läheltä ja lopuksi vein itse damia pienen matkan päähän. Hyvät palautukset, paikalla istuminen damin viemisen aikana rakoili pahasti, tämä onkin jäänyt vähälle huomiolle. Olisin voinut ottaa noutoja vähän pidemmältäkin matkalta, mutta valitettavasi aika loppui.

Keskiviikkona tein Riemun kanssa pihalla paikallaistumista räjähtävien lähtöjen kautta. Leikittiin ensin Voiman fleecenarulelulla (siinä on sitä ihanaa pupunkarvaa...) sitten pentu istumaan, lelu esiin ja yes sanalla liikkeelle. Sanottuani yes lähden siis itse peruuttamaan ja Riemu saa singahtaa kiinni leluun. Pari niin että lelu vain tuli esiin, sitten aloin jo vetää sitä maata pitkin. Kerran tai kaksi Riemu varasti, muuten se sai hienosti kiinni ideasta:  Lelu häviää jos varastaa liikkeelle. Ja se tykkää niin leikkiä

Vinhan kanssa edelleen ryömimistä. Litisevän märkä nurmikko ja kurainen tie eivät juuri helpota maassa pysymistä... ja homma onkin vielä vähän pomppivaa, mutta edistystä on tapahtunut.

Eilen eli torstaina ehdimme ennen pilatesta rauniksen kentälle. Vinhalle seuraamista ammuttuna, oikein hyvä, ei kuumuillut ollenkaan. Jokunen haistelu kentällä, muuten pysyi kontaktissa. Tein jättöliikkeistä maahanmenon ja istumisen, luoksetulossa oikaisi edestä ilman käskyä suoraan sivulle. Tämä oli kyllä odotettavissa kun nomenoudoissa saa nykyisin hypätä sivulle heti luovutuksen jälkeen ja tähän täytyy nyt keskittyä kovasti ennen koetta. Vielä pitkä paikkamakuu ammuttuna ja seuraamista kahden koirakon ja yhden ihmisen henkilöryhmässä, oikeen hyvä. Lopuksi ryömiminen. Parempi kuin kotona Menistpä noin kokeessakin...

Riemu tipautti sitten maanpinnalle alkuviikon jälkeen. Tarkoitukseni oli tehdä vain kontaktia ja siitä seuraamista, mutta eihän siitä mitään tullut. Kontakti oli kyllä tarjolla kun oltiin paikallaan, mutta liikkeessä ei ollenkaan Tuli niin Ilo-olo, epäilen välillä todella että tuo Riemutin on labradorin näköinen porokoiran inkarnaatio   Lopulta piti lähteä, joten annoin olla. Seuraavalla kerralla keskitytään ensin kosketuskeppitreenin kautta ja katsotaan sitten sitä seuraamista. Onneksi olen jo kasvanut ohi siitä "pakko saada pian tuloksia"- vaiheesta Luulen myös että ruokamäärän pienenminen saattaa kasvatta neitokaisen motivaatiota parin päivän sisällä.