Viime viikolla ehdittiin sekä metsään että raunioille. Tiistaina peko-treeneissä teimme siis alueenetsintää Överbyssä, Vinhalle jälki. Kevyt tuuli ja tuhnuisen kostea kylmenevä keli teki koirille hieman haasteita hajulähteiden paikallistamiseen. Riemulla oli selvästi peruskoealuetta suuremmalla alueella kolme maalihenkeä. Ideana että kuljen tiensuuntaisesti metsän laitaa tuulen alla, maalihenget ovat alueella suht tasaisesti ja vaihtelevilla etäisyyksillä tiestä, koiralla mahdollisuus saada haju kaikista jo tuolle tien suuntaiselle sivulle. Riemu lähti luvan saatuaan ripeästi liikkeelle ja irtosi hyvin. Se sai hajun ekasta lähinnä olevasta Kristinasta melko pian, mutta joutui selvittelemään sitä hetken. Ilmaisu korrekti. Toisesta maalihengestäkin tuli haju Riemuttimen nenään melko nopeasti ja paikallistaminen kävi nyt nopeasti. Kolmas olikin sitten reilu 200 m tieltä ja saimme ohjeeksi jatkaa etsintää nyt kohtisuoraa poispäin tiestä. Riemu irtosi jälleen kauaksi ja paikallisti maalihengen yli 100 metrin päässä minusta, ilmaisu jälleen korrekti Hienosti meni koko treeni, ei mitään jälkiä edellisen viikon möröistä Jatkossa pitää sitten lisätä niin sadeviittoja yms. omituista mukaan treeniin.

Vinhan jälki vanheni reilun 2 tuntia. Jäljennosto oli suhteellisen kaoottista ja aivan liian vauhdikasta ja alussa hetkellisesti epäilin oliko koira nostanut jälkeä ollenkaan ja mitä se oikein kaahasi. Nostopaikka oli myös aika haasteellinen, lähdin liikkeelle juuri siitä metsännurkasta johon alueelle lenkkeilemään tulevat koirat todennäköisesti käyvät ensimmäiseksi tarpeillaan... Ensimmäisen 100 metrin kaahailun jälkeen V meni kuitenkin järkevää mutta ripeää vauhtiaan, ohjaajalle aiheutti jälleen eniten haasteita pitkä suora joka meni metsäkoneen jälkeä; "Jäljestääkö se nyt muka vai meneekö se vaan polkua..." Ei mennyt polkua vaan teki kauniin kulman sitten kun jälki poikkesi suorakulmaisesti pois polulta Hetken Vinha joutui tarkentamaan kohdassa jossa jälki tuli hiekkakuopan reunaan, teki kulman hiekkatiellä ja jatkui sitä pitkin. Lopussa oli haasteena nyt hiekkatien reunaan tullut jälki, kulma kääntyi oikealle, mutta Vinha meni ensin vasemmalle kuoritulle ottoalueelle ja koetti siinä pehmeällä hiekalla saada jäljestä kiinni. Rauhoitin sitä hieman äänellä, ja sitten saatiinkin jälki ylös uudelleen metsän reunasta. Tässä kohtaa toinen jälki tuli alle 15 metrin päähän Vinhan jäljestä ja kulmasta, ja jäljen tekijä oli poistunut ko. tietä pitkin, joten tiellä oli varmaan jonkinlainen hajujen sekamelska. Tuon viimeisen kulman jälkeen vika esine kuitenkin nousi helposti. Kaikkiaan löysimme muistaakseni 4 esinettä, yksi, muovinen palkkapurkki jäi metsään.

Lauantaina olin ylitoimitsijana rauniokokeessa, ja kun se oli saatu läpi jäimme vielä kolmen naisen ja neljän koiran voimin radalle hyödyntämään tallaukset, hajustetut piilot ja savun. Riemulla oli nyt kolme maalihenkeä, piiloina A-kokeen avopiilo tukkien takana, pystykaivo ja pimeä huone tornin alakerrassa. Tukkien taakse koiran oli hankala löytää reittiä ja Riemu toikin ensin rullan piilon "seininä" olevan betonilaatan raosta. Periaatteessa ehkä ok, mutta se ei osannut viedä näytölle kunnolla joten en hyväksynyt ilmasua vaan otimme sen uusiksi. Nyt Riemu hyppäsii piiloon em. betonilaatalta, eikä ollut oikein osannut sieltä ulos rullan kanssa joten Eija oli vähän opastanut sille tietä. Hyvin oli rulla kuitenkin pysynyt suussa. Oikein sopivia tälläiset pienet pähkinä Riemuttimelle nyt kun ilmasu alkaa olla ok. Toinen maalihenki löytyi siis kaivosta, kansi oli kokonaan auki, ja kolmas pimeästä huoneesta. Huoneen ovella oli pressu ja autonrenkaita, mutta ne eivät Riemun matkaa häirinneet