Tiistaina en ehtinyt omalle tokovuorolle, mutta treenasin vähän sekä Vinhan että Riemun kanssa ALO-ryhmän jälkeen. Ryhmän kanssa muuten tehtiin luoksetulot ja liikkeestä seisomiset käskytettynä ja kaikki neljä meni tosi hienosti. Jotain on sentään siis opittu, kun välillä tuntuu ettei mun opeista ole mitään hyötyä eikä kukaan etene mihinkään. Porukka on aika lailla pienentynyt, viimeksi oli siis neljä koirakkoa joista kolme samasta perheestä, ja sitä edellisellä kerralla kaksi, äiti ja tytär. Mutta eipä tuo pimeä ja kylmä houkuttele. Ehkä pieni talvitauko tekee hyvää.

Tiistaina treenasin siis Vinhan kanssa ruutua. Ruutu oli samassa paikassa kuin edellisellä viikolla. Lähetin noin 25 metristä ilman mitään apuja. Vinha kaartoi ensin oikealle ja meni sitten sisään sivureunasta, mutta löysi kuitenkin ruudun. Otin pari toistoa, sitte seuraamista ja vielä lopuksi pari lähetystä ruutuun. Ihan ok. Kotona otin maanantaina putkeen seuraamisen, liikkeestä istumisen, ruudun ja luoksetulon. Kaksi ekaa meni mallikkaasti, ruutu ei meinannut pimeässä löytyä vaan Vinha lähti ensi luoksetulomerkeille ja luoksetulo meni ihan pipariksi. Ei siis todellakaan olla vielä valmiita kokeeseen. Tuo luoksetulo näytti jo hetken hyvältä, mutta nyt se on taas ihan karmeaa valumista. Vinha hidastaa muttei pysähdy ja hiippailee sitten monta koiran mittaa Argh! Olen tehnyt tuota niin kauan että jossain nyt todella mättää, mutta en tiedä missä. Jos teen merkin tai tolpankiertoa ja siitä pysäytyksiä V ennakoi ja tekee kyllä hyviä, mutta ei oikeasti osaa. Olen ajatellut että homma paranisi lisäämällä peruutus pysähdykseen, mutten ole ihan varma ja sitä pitäisi tehdä aika pitkään ennenkuin näkisi tuloksen. Sama oli kaukokäskyissä, mutta siinä peruutus seisomaan nousun jälkeen ennenkuin annoin palkan auttoi kyllä paljon. Kokeilin kotona myös miten V reagoi jos heilautan käden ylös ikäänkuin heittäisi pallon samalla kun sanon Top, toimi ekan ja tokan kerran, mutta en oikein usko että tuosta saisi pysyvän avun. Hitto kun saisi jostain tähän apuja. Kouluttavia apuja, ei aiheuttavia.

Riemu teki alustaa, lopuksi niin että alusta oli ruudussa, ja muuten meni hyvin mutta sitten ruutunauha alkoi häiritä. Tuli aika paljon toistoja. Myös tennispatukan nostoa tehtiin, kohtuullisesti.

Torstaina Kannuksen hallilla olivat matkassa kaikki kolme. Menin Voiman kanssa halliin hengaamaan jo edellisen ryhmän vuorolla. Siellä olikin vain neljä koirakkoa joten ei ehkä kauheesti häiritty. V ei ensin keskittynyt ja haukuskeli, mutta kun olin ehkä 10 minuuttia istuskellut sen kanssa lattialla se alkoi tarjota kontaktia!!!  Aluksi haukahduksen kera, mutta myöhemmin hiljaa. Voima tarjosi myös maahanmenoja ja istumisia ja tehtiin vähän käskystäkin jo. Taitava poika! Koomista miten ihmiset selvästi pelkää sitä. Samat koiraihmiset jotka tulisi rennosti silittämään Riemua kysyy Voimasta voiko sitä silittää ja sitten hipaisee vähän varovasti kun Vemppa alkaa kiehnätä niiden jaloissa.Toki pitäähän se sitä hassua murinaansa, mutta mun mielestä siitä näkee todella selvästi että kyse on mielihyvämurinasta. 

Tytöt otin halliin samaan aikaan, sillä pakkasta oli yli 10 astetta eikä niitä uskalla takki päällä jättää Voiman kanssa autoon kun se saattaa syödä takit rikki. Vinhalta meni jo yksi korjauskuntoon   Vinhan kanssa tein seuraamista, sitten käskytetysti kaukokäskyt jotka meni kohtuullisesti. Muuten ei liikkunut yhtään, mutta maasta seisomaan nousussa eteni puoli koiranmittaa jonka sitten peruutti istumisessa... Mutta oli hyvä kun saatiin Elina häiriöksi taakse, sitä tulee tehtyä liian vähän. Otin myös tunnarin niin että olin itse vienyt "hajuttomat" kapulat ja Marjan mies vei hajustetun kun olin kääntynyt selin. Etäisyyttä ehkä vähän alle 10  metriä, meni aika kivasti. Pikkuisen puremista palautusta, mutta se menisi ehkä otteen korjauksen piikkiin. Hyvä kuitenkin kun tehtiin oikein siinä "katsomon" edessä niin että melkein jännitti Laitoin taas toisen ruudun vasempaan etukulmaan kun hallissa on valmiina ruutu oikeassa takakulmassa. Osassa lähetyksistä V jäi ensin liian eteen ja haki ruutuun vasta kun vähän odotin. Mutta selvästi löysi ruudun vaikka matkalla oli häiriöitä. Lisäksi otin yhden ruudun käskytettynä, siinä Vinha meni vähän hitaasti maahan mutta muuten hyvin. Mulla saisi käsimerkki lähetyksessä olla nopeampi. Luoksetulon pysäytykset ei menneet hyvin. Merkinkierrosta vielä suht ok, mutta koko matkalta ei. Hitto

Riemun kanssa harjoiteltiin vähän seuraamisen "alkeita" eli naksuttelin kontaktista ja sivulla kävelystä. Rii-Rii tahtoo mennä vinossa kuten Vinhakin. Taidanpa opettaa sivulletulon ensin. Lisäksi alustan koskemista, nyt oli kivasti vauhtia ja varmuutta. Sain homman vähän huonolle mallille kun ensin en ollut tarpeeksi tarkkana ja naksuttelin sinnepäin koskemisesta. Kun huomasin virheen ja aloin vaatia kunnon tassukosketusta oli pikkumusta hetken vähän ymmällään, mutta nyt on parempi. Lisäksi ketjutin alustan koskemista ja istumista, siis "tassu"-"istu"-naks. Tassu-sana menee sekaisin istumisen kanssa ja pariin otteeseen R tarjoili istumista ja kontaktia edessäni mutta kyllä se lähti sitten rullaamaan siitä. Täytyy miettiä joku muu käsky alustalle. Kunhan saadaa vähän etäisyyttä voisi ottaa peliin maalihengen ja toisaalta alkaa myös tehdä suuntia. Riemu teki myös tennispatukan nostoa. Nyt ollaan siinä vaiheessa että alan kasvattaa pitämisaikaa, kotona menee jo hyvin, mutta hallissa piti vähän laskea kriteeriä. Riemullehan oli alkuun esineen nostaminen tai kädestä ottaminen ihan umpioutojuttu. Se nosteli kyllä tavaroita jos heitin eikä mulla ollut nameja lähettyvillä, mutta heti kun alettiin "treenata" sain vain tökkimistä. Hetken teki mieli vain alkaa heitellä damia sille, mutta nyt olen tyytyväinen että maltoin mieleni. Pk-noudon luovutusasennon opettamisesta ei tule mitään jossei koira ota esinettä multa kädestä luontevasti.

Kaikkein merkittävin harjoitus Riemulle oli varmasti kuitenkin odottaminen. Vinhan treenien ajaksi nimittäin kylmästi vain jätin sen kiinni hallin seinään meidän tavaroiden viereen ja alkuun se nosti aikamoisen metelin. Haukkui ja moukui, mutta aika nopsaan tajusi ettei auta huutaa ja osan aikaa jopa makasi odottamassa. Minkään muunlaisen koiran kanssa ei tulisi kyllä mieleenkään käyttää tätä "metodia", mutta Rii-Rii on niin rauhallinen ja järkevä että uskalsin sen jättää. Samoin Huima oppi juuri Kannuksessa odottamaan vuoroaan seinässä ihan samalla tavalla. On nää helppoja