Maanantaina kävimme Vinhan ja Huiman kanssa Houraatin kuopilla. Huimula tutustui jälleen veteen ja Vinha vähän treenasikin. Uitin ensin molemmat koirat, Huimaa houkuttelin veteen nameilla ja se tulikin niin pitkälle kuin jalat ylettivät mutta ei lähtenyt uimaan. Nostin se muutaman kerran veteen niin että se ui noin metrin verran rantaan, eikä se ollut moksiskaan vaan tuli ihan mielellään uusiksi. Tuo uimaan lähteminen vaan pitäisi oppia. Mutta eipä tuolla nyt ole kiire. Kastuttuaan Huimula näytti aivan teddykarhulta. Sen karva on nyt lyhyt ja vähän karkean kihara ja kastuttuaan se veti tietysti vielä kikkurammaksi.

Uimisen jälkeen piti myös vähän spurttailla rantsussa

Vinhalle tein vedessä palautusta, se tuo nyt aika kivasti damin käteen niin että vedestä noustuaan tarjoaa sitä minulle ja ravistelee vasta kun olen ottanut damin. Tämä onnistuu myös pidemmän uimamatkan päästä. Kerran se nousi maalle eri kohdasta ja ravisteli ensin jolloin en hyväksynyt siltä damia ollenkaan vaan käänsinselkäni ja pidin parin sekunnin tauon. Lopuksi tein eteenlähetyksen veteen, Vinha kaartoi jälleen oikealla mutta oikaisi sitten siitä ja sai palkaksi heiton eteensä. Lopuksi sitten maalle lyhyt ohjaustreeni jossa eteenlähetys, pysäytys ja kääntö vasemmalle ja lopuksi vielä eteenlähetys. Tosin ensimmäinen lähetys meni vähän pipariksi, ja palautus oli huono joten otin toisen suoran linjan jonka jälkeen pysäytin ja lähetin vasemmalle. Hyvin Vinha pysähtyi nyt pilliin vaikka suoraan edessäkin olisi ollut dami odottamassa.