Lauantai-aamuna kävimme testaamassa uuden treenipaikan Kälviällä. Käytöstä poistuneen kivilouhoksen takaa löytyi ihan kelpo metsä :) Ja tuhannen pieleen menneet treenit

Tallasimme toiselle puolelle 3 kaistaletta poikittaisella tallauksella ja toiselle puolelle kisatallauksen. Testasin nyt Vinhan kanssa mitä tapahtuu kun lähetän sen pistolle tyhjälle alueelle enkä kutsu pois. Ottaako silti rullan. No, Vinhula juoksi mallikelpoisesti oikealle ensimmäisen kaistaleen etukulmaan ja jatkoi sieltä sitten matkaa sivurajan suuntaisesti seuraavalle kaistaleelle, nappasi matkalla rullan ja hetken päästä pudotti sen. Toisella kaistaleella se sai ilmeisesti hajun vasemmassa etukulmassa olleesta maalimiehestä, oikaisi keskilinjan yli mun kutsusta huolimatta ja jatkoi maalihengelle. Rullaa tuodessaan se eteni keskilinjalle siihen missä mun olisi pitänyt olla ja pudotti rullan. Todella loisto suoritus tätä ei ehkä kannata "testata" uusiksi... Noutajahan ei tule pois ennenkuin se on jotain löytänyt, ja tekee sinäänsä siinä ihan oikein sillä metsällä ja nomessa koiran ei ole tarkoitus käydä kyselemässä ohjeita vaan sen tulee etsiä kunnes se löytää (tai kutsutaan pois).

Treeniporukassamme on muutama vanhempi noutaja (labradori, flatti) ja ohjaajien kokemusten perusteella noutaja ei tosiaan tule hevin pois ennenkuin löytää ja myös kypsyy aika hitaasti hakukoiraksi. Ehkä siis odotan liikoja tuolta kohta 3-vuotiaalta ja olen myös voinut edetä liian nopeasti. Mutta mistäpä tämän olisi arvannut kun viime keväänä kaikki meni niin hienosti ja tuntui turhalta junnata samoja juttuja.

No, jatkoin sitten niin että lähetin Vinhan uudestaan tyhjälle oikealle ja sitten maalihengelle vasempaan etukulmaan. Sitten tyhjä oikealle keskimmäiseen kaistaleeseen ja toinen tyhjä vasemmalle,  jonka aikana Eija pinkaisi piiloon oikealle viimeiseen kaistaleeseen. Nyt Vinha juoksi reippaasti ohi noin 70 metriin, sai siellä hajun, käänsi ja näki Eijan noin 10 metrin päästä. Ja otti siitä rullan , kävi Eijan luona ja toi rullan. En hyväksynyt ilmaisua vaan lähetin uudelleen enkä nähnyt että Vinha otti jälleen rullan 5 meriä ennen maalihenkeä vaan laitoin näytölle. Vika maalihenki oli pinkaissut piiloon tällä välin ja se nousikin sitten mallikelpoisesti vasemmasta takakulmasta.

Kotona otimme Vinhalle 6 ilmasua. Samu piti kosketuskeppiä ja eteni metsässä aina 5-10 metriä eteenpäin ja 5 metriä syvemmälle. Piston pituus kasvoi siis kuudella toistolla 10 metristä noin 40 metriin. Vinha teki virheen ekalla pistolla, se nappasi rullan juostessaan kohti Samua jolloin en hyväksynyt ilmaisua. Muuten se teki oikein. Otin näytöt pistoilla 3, 5 ja 6.

Ei auta, mun on vaan palattava Vinhan kanssa kosketuskeppin käyttöön ja tuotava se takaisin metsään ja normi treeneihin. Laskujeni ja blogin mukaan on treenattu syksyn aikana hakua tai etsintää 16 kertaa. Joka treenissä voisi laskea olevan keskimäärin 1-2 vale- tai muuten virheellistä ilmaisua (lasken mukaan myös liian aikaisin pudotetut rullat). Pelastusetsintätreeneistä vähintään puolessa Vinha ei ole tehnyt virheitä. Meillä on siis takana joku 25 virheellistä ilmaisua. Jotta olisin suht "varmoilla vesillä" mun täytyy saada Vinhalle varmaankin joku 50 virheetöntä ilmaisua alle. Mutta entä sitten nuo tyhjät? Ja "ensimmäisen piston ongelma"? Prosentuaalisesti laskettunahan ilmasut ja tyhjät menee kuitenkin 80 % oikein. Pitääkö koko hakuradan suoritus ajatella yhtenä ketjuna? Jollain tapaa täytyy myös saada koira rauhallisempaan moodiin treeniä aloitettaessa. Yritän nyt ainakin niitä Nietosvaaran Päivin ohjeita että puen liivit jo valjaiden kanssa autolla ja lähetän koiran suoraan liikkeestä.