Tiistaina normaalisti tokoilua. Riemun kanssa paikkamakuuta, pepunkääntötreeniä eli käännöksiä paikalla vasemmalle, luoksetuloa kokonaisena liikkeenä ja vähän seuraamista. Muut meni hyvin, paikkamakuu isoissa häiriöissä hienosti kun maltoin pysyä tarpeeksi lähellä, mutta seuruu oli kyllä huonoa. Kentän reunaa lähestyessä kontakti putoili ja Rii oli muutenkin löysä. Taidetaampa tehdä tätä jatkossa narulelun tai uuden Wuban kanssa.

Voima kävi tekemässä kosketuskeppitreeniä. Hienosti keskittyi vaikka häiriötä oli sille todella paljon. Lisäksi vähän seisoskeltiin, se onnistui niukin naukin eikä kannattane tehdä valjaissa. Lopuksi Päivi katsoi hampaat (kiemurtelua).

Vinha teki paikkamakuun ryhmässä ja sitten oikein mallikasta seuruuta, otin lyhyitä ja pitkiä pätkiä ja palkkasin pallolla. Miksei se tee tälläistä tai edes lähelle tätä pk-kokeissa???? Juoksusta maahan ja seisomaan, kerran väärä asento. 2-kiloisen noutoa, joka toisen palkkasin vauhdista pallolla joka toisen luovutusasennosta ja homma näyttikin aika hyvältä. Myös hyppynoutoa korkealla tokoesteellä pienen ja ison kapulan kanssa. Viimeisenä luoksetulon seisopysähdystä, kaksi namialustaa molemmissa "päissä" liikettä. Tuppasi ennakoimaan pysähdystä, mutta teki myös oikein mallikkaita pysähdyksiä käskystä. Minä vaan olen unohtanut mitä käskyä käytän tässä   Kotona on kokeiltu kaukoja. Uuden istumasta seisomaan tekniikan opettelun jälkeen koko muu liike on ihan kauheassa mallissa. Vinha etenee jopa kotona sisällä. Olisi vaan pitänyt hyväksyä se vanha seisomaan nousu kun ei tässä nyt mitään SM-tasoa todellakaan tavoitella... Ei taideta kyllä syksyllä olla kisakunnossa tässä lajissa...

Eilen raunioilla. Helteinen ja pölyinen keli, tuulta ei juuri nimeksikään. Kaikilla mieli maassa Pommin takia. Vinhan palkat jäi kotiin, mutta onneksi treenikavereilta saatiin vähän maksaa ja lihaa ettei tarvinnut ihan Natural Menu -linjalle lähteä. Kolme maalihenkeä koko alueelle niin että minä en tiennyt piiloja. Ensimmäinen löytyi matalasta puukolmiosta joka on oikeastaan laatikko. Harvoin käytetty, Vinha yritti ryömiä alakautta piiloon sisään! Tämän jälkeen V totesi loput radan oikeasta etuosasta tyhjäksi ja lähti vasempaan etuosaan "uudelle" alueelle sillä aikaa kun ohjaaja toteutti etsintäsuunnitelmaa muualla... Myöhemmin selvisi että siellä oli maalihenki, joka kuitenkin haisi hyvin vähän siihen suuntaan josta Vinha tuli ja minä onnistuin KUTSUMAAN KOIRANI POIS MAALIHENGELTÄ!!! Ei suoranaisesti mairitteleva saavutus ohjaajalle raunioilla, mutta toisaalta hämmentävää, että Vinha tosiaan totteli. Tarkistettiin välissä yksi kasa, ja kun edettiin nousi sitten tämä maalihenki. Ja, mulla oli kyllä koirasta pieni aavistus että alueella on joku, joten jotain opittiin, ehkä. Viimeinen maalihenki oli tornissa ylimpään kerrokseen johtavilla portailla ilmeisesti ihan portaiden yläpäässä. Uusi juttu Vinhalle. Se paikallisti hajun tornista nopeasti ja täsmällisesti ja toi rullan hienosti melkoisia kiertoreittejä melko tyhmään paikkaan asettautuneelle ohjaajalle... Hyvä Vinha

Riemun treenin kohdalla sai väsymys ja ties mikä aivot jumiin ja sille laitettiin kaikki maalihenget valmiiksi. Ehkä paras tapa opettaa pennulle että jos yhtä hajua ei oikein saa selvitettyä voi aina etsiä uuden... Ensimmäinen oli tuossa piilossa jolta huusin Vinhan pois, ja joka oli aika vaikeasti lähestyttävä. Riemu selvitteli tätä hajua, mutta jätti sen ja lähti alueen toiselle reunalle. Se kuitenkin tulee paljon paremmin kutsusta kuin Vinha ainakaan tuon ikäisenä, joten sain sen nopeasti takaisin. Ja löytyihän se maalihenkikin. Toinen oli isohkossa vaakaputkessa, Riemu steppaili sisään rennosti, samoin kolmannelle maalinaiselle toiseen vaakaputkeen. Treenien jälkeen tein Riemun kanssa kosketuskeppitreeniä raunioalueella. Riemuttimen ajatukset oli vähän muualla ja minuakin väsytti, joten ei oltu mitenkään parhaimmillamme. Eikä nameinakaan ollut kuin sitä NM:ää Selvisi kuitenkin että kuumassa kelissä Riemutin muuttui vallan toisennäköiseksi kun palkaksi yhtäkkiä lennähti Wubba Tätä pitää hyödyntää.

Ja ihan viimeiseksi vielä Vinhan kanssa pitkää seuraamista parkkiksella, palkaksi Wubba joka olikin tädin mielestä suunnattoman lystikäs kapine Vinha lennätti Wubbaa komeilla pomppuloikilla pitkin kuumaa ja pölyistä parkkista. Tein myös juoksusta maahanmenoja joista heti maahanmenon jälkeen palkaksi Wubba etujalkojen väliin. Komeita lakoamisia labradorilta! Tätäkin pitäisi hyödyntää... tosin, tarkkana täytyy olla, sillä aiemmin pallopalkalla V on jäänyt kykkimään maahan kyynärät tai peppu ylhäällä liikkeestä riippuen enkä siksi ole käyttänyt lelupalkkaa kuin seisomisessa.