Illalla hakukokeesta palatessa Pahkanevantiellä odottikin sitten muuttunut maailma. Pikku punaturkki oli tullut meidän poissa ollessa taloon. Pikinokka on ristitty Voimaksi (isäntä ihan itse päätti) ja vaikuttaa melko rohkealta. Se liikkui sisällä reippaasti vaikka liukas lattia hiukan mietitytti, keittiön äänet on outoja ja mikron piippausta piti kuunnella tarkkaan. Eikä Vinha-täti kyllä mitenkään lempeästi ottanut lapsukaista vastaan. Se murisi aluksi pienelle ja kun Voima sitten reipastuttuaan yritti ensin kiinni häntään ja myöhemmin nisään se sai ihan kunnon läksytykset. Mutta eiköhän tuo tuosta kunhan poika oppii tavoille. Voima nukkui yön ihan ok takkahuoneessa. Se oli napannut isännän pyyhkeen naulasta ja ilmeisesti riekkunut sen kanssa, mutta aamusta kun isäntä lähti maastoon ja Voima jäi taas takkahuoneeseen alkoi huuto. Reilun tunnin poika jaksoi jodlata ennenkuin hiljeni ja saatoin mennä katsomaan olisiko pissahätä. Sitten käytiin vielä ulkona ja tutustuttiin tassujen pesuun, Vinha kävi siis pesulla ja Voima osallistui. Vedessä lätsyttely tuntui olevan ihan mukavaa.

Tänään tulee Tintti-täti pienokaisen ihmeteltäväksi. Oletusarvo on että se malttaa suhtautua pentuun vähän lempeämmin kuin Vinha. Voi ollappa vielä väsymätön pentujen leikkitäti Ilo tässä todellisuudessa. Ja olisipa saatu pitää Huima niin olisi pentukiintiö pitkäksi aikaa täynnä. Ikävä ei vaan irrota otettaan.

Aamusella napsin muutaman vähän epätarkan kuvan Voimasta.

Suomenpystykorva uros Tihun Voima, aka Voima synt. 29.4.2010

Hei mamma tää HAISEE...

Kauppakassille kyytiä.