Heinäkuun lopulla jätin Riemulta ilmaisussa kosketuskepin pois. Ensimmäiset treenit ilman keppiä oli raunioilla ja tarkemmin ajatellen olisi ollut toki viisaampaa tehdä ensin jokunen toisto kotona vähän helpommassa ympäristössä. Kaikki piilot olivat avopiiloja, mutta pystykaivoissa Riemu ei päässyt välttämättä aivan maalihengen lähelle, ja rullan ottaminen oli vaikeaa. Se mietti pitkään, mutta lopulta kaikki piilot meni kyllä ihan ok.

Sitten ehdittiin treenata kerran kotona, ja seuraavaksi jälleen raunioilla, nyt Marjutin ja Kirsin kanssa. Oletin että voin ottaa suunnilleen yhtä vaikeita piiloja kuin edellisellä kerralla, mutta treeni oli kuitenkin liian vaikea. Kaikki piilot jälleen avopiiloja, ja muut meni suht ok, mutta puukolmiossa "näkyvillä" mutta saavuttamattomissa ollut Jaana olikin ihan liikaa pikkumustalle. Se kävi ensin miettimässä kolmion vieressä, tuli pois ilman rullaa, meni uudelleen ja sai mekoisen haukkukohtauksen. Jaana oli jostain syystä ihan mörkö  En heti antanut kuitenkaan periksi, ja lopulta Riemu kuitenkin toi rullan ja söi iloisesti palkkansa Jaanalta.

Seuraavana päivänä tehtiin sitten ilmasuja kotona sisällä niin että Kirsi oli portin takana, ensin ihan kiinni portissa, sitten kauempana ja lopulta hieman seinän takana. Riemutin joutui ensin vähän miettimään, mutta treenissä tapahtui selvää edistysmistä. Ja tähän perään 2 viikon tauko, sillä hyvistä suunnitelmistani huolimatta lomalla piti niin kiirettä ettei treenaamaan juuri ehditty. Niinpä seuraava treeni oli elokuun lopulla kotona, isäntä käärittiin pressuun ja Riemu etsi, löysi ja ilmaisi kaikkiaan 5 kertaa. Pelkkä pressu oli ihan simppeli sille, pressun lisäksi eteen laitetut portaat aiheutti hieman miettimistä. Lisäksi tässä välissä taisi olla yhdet hakutreenit joissa maalihenget eivät olleet peitettyjä.

Ja sit mentiin taas raunioille. Varauduin ongelmiin ja valitsin piilot niin että jokaisessa Riemu pääsisi maalihengen luo, mutta joutuisi tekemään sen eteen hieman töitä. Ensimmäinen maalihenki löytyi vaakaputkesta jonka toisessa päässä on päältä avattava laatikko ja toinen pää on isohkon kaivonrenkaan kokoinen kannella suljettava vaakaputki. Maalihenki oli laatikkopäässä ja sieltä kansi auki, mutta multa jäi huomaamatta tuulen suunta ja se että haju tuli umpinaiseen päähän ja me lähestyimme putkea sieltä umpinaisen pään suunnasta. En kokonaan nähnyt mitä Riemu teki, mutta se oli mennyt tuohon umpipäähän ja toi siitä rullan ihan reippaasti. Ikäänkuin olisi aina ilmaissut umpipiiloja... Se on kyllä mahtava otus. Sen päässä tapahtuu taukojen aikana tapahtuu usein melko lailla oppimista ja se pistää aina silloin tällöin sopivasti mun suunnitelmat ja ajatukset ihan uusiksi Muissa piiloissa se sitten pääsi hieman tunkemalla lähelle maalihenkiä, hyvä niin. Puukolmioita ei vielä otettu, seuraavalla kerralla sitten.

Samassa treenissä totesin että Vinhalle on omilta raunioilta vaikea enää löytää haasteellisia yksittäispiiloja. Täytyy ruveta testailemaan hyvin lähekkäin, mutta eri piiloissa olevia maalihenkiä.