Eilen taas Killan tokotreeneissä. Menin kentälle jo pentukouluna alkamisaikaan ja pentukoululaisia häiriönä käyttäen tein Voiman kanssa pientä keskittymisharjoitusta. Kosketuskeppiä siis. Ensin oli tosi vaikeaa eikä kepin koskeminen pieneltä etäisyydeltä onnistunut portin takana parkkiksen puolellakaan. Sitten tehtiin pieni kävelylenkki ja  5 toiston keppitreeniä matkan varrella. Lopulta oltiin jo noin 30 metrin päässä kentästä. Uusi treeni vielä kun olin lenkittänyt Vinhan ja kepin koskeminen onnistui jo noin 10 metrin päässä muista pennuista. Voiman on siis tarkoitus toimia koekoirana keskittymisen opettamisessa. Ajatus on että tehdään kosketuskeppiä ehkä myös alustaa mahdollisimman moninaisissa paikoissa ja sitten kun se sujuu yritetään vasta muita temppuja. Keppi toimii siis myös  "testivälineenä", jos sen koskeminen onnistuu myös muun pitäisi onnistua eikä koiran pitäisi aloittaa turhautunutta räksytystä. Uskon että näin en tee samaa virhettä kuin Ilon kanssa, eli odotan koiran rauhalliseksi ja se on lopulta niin rauhallinen kentällä ettei mikään oikein suju ripeästi.

Vinha treenasi vähän seuraamista, ruutua ja kaukokäskyjä. Seuraamisessa koetan nyt edelleen keskittyä siihen että koira pitää kontaktin mun kasvoihin, ei siis käteen vaan kasvoihin... Ja yritän muistaa heittää/antaa pallon aina vasemmalla kädellä... Tosin palloa ei kannata paljon heitellä jotta seuraamispaikka pysyy oikeana. Ruutu meni hyvin. Tein ruudun niin ettei Vinha nähnyt ja sain vietyä alustankin suunnilleen sen huomaamatta. Eka lähetys n. 10 metristä, vähän vinoon, löysi ruudun vasemman sivun kautta. Sitten pidemmät etäisyydetä ja reippaat ruutuun menot. Vinha on lakannut tähtäämästä eturajalle ja menee välillä jopa liian taakse Välillä siirsin ruudun taas koiran huomaamatta ja uudet lähetykset meni jo todella mallikkaasti. Kaukot näytti ensin hyvältä. Tein 5 metrin etäisyydeltä eri vaihtoja ja palkkasin kädestä joka vaihdon jälkeen. Koitin olla tarkkana ettei koira etene palkkion suuntaan kun lähden tuomaan sitä. Ensin meni siis hyvin, mutta sitten Vinha yhtäkkiä unohti mitä tarkoittaa "sit". Se nousi aina suoraan seisomaan, jopa ihan läheltä. Meinasi jo hermo mennä, mutta onneksi sain istumisen lopulta kaivettua esiin... Pitää tänään kokeilla onko se nyt muistissa. Treeniä aloitellessa V oksensi kentälle keltaista limaa ja pari namia, mitä lienee. Paikkamakuu ok.