Viime perjantaina siis ajeltiin Ylöjärvelle Koivupuiston leirikeskukseen yöksi ja siitä sitten lauantaina aamulla Kangasalle tokon SM-kokeeseen. Yöpymispaikka oli oikeen hyvä, rauhallinen, siistit huoneet, aamupala kuudelta eikä kallis. Olisi ollut sauna ja järvikin, mutta tällä kertaa sauna oli muiden käytössä. Huima reipas oli nukkunut automatkalla itsensä pirteäksi, joten kun me Vinhan kanssa käytiin nukkumaan se jatkoi riekkumista jukurttipullon ja puruluun kanssa. Iltayön mittaan nostelin ylös loppuja lattialle jättämiäni tavaroita, neljältä pissatin Huiman ja sitten kuudelta kun kello soi Huimakin olisi jo rauhoittunut nukkumaan. Hyvin levätty yö siis takana kun kuudelta nousimma aamupalalle ja lähdimme koepaikan suuntaan... Meillä oli Vinhan kanssa numero 519, eli olimme 19 koirakko voittajassa, oikeen hyvin siis. Koira oli kuitenkin jotenkin unisen oloinen enkä saanut sitä missään vaiheessa oikein hyvin keskittymään ja skarppaamaan liikkeisiin. Paikkamakuu meni hyvin, tosin Vinha oli vaihtanut asentoa lonkalta toiselle josta miinusta ja numeroksi 8,5. Loput liikkeet oli jaettu kahteen kehään, ekassa hyppynouto meni hyvin, mutta sitten luoksetulo, liikkeestä istuminen, kaukokäskyt ja tunnari aika lailla pipariksi. Osasta tuli pisteitä mutta mikään ei mennyt hyvin. Mulla meni fiilis heti alkuun kun istuminen ja luoksetulo meni jo huonosti enkä sitten enää oikein keskittynyt. Tunnarissa Vinha jostain ihmeen syystä nousi ylös kun olin kääntyneenä ja tuli eteeni seisomaan. Näin se ei siis nähnyt kun liikkuri laittoi kapulat, oli ihan pihalla, ja lähti vasta kolmannella käskyllä hakemaan Lisäksi se vielä haahuili liikkurin luo ennenkuin löysi kapulat Lopulta kuitenkin etsi nätisti ja toi ihan oikean kapulan mutta hyötyäkös tuosta kun liike oli jo nollilla... Toisessa kehässä seuraaminen, ruutu ja metallinouto. Seuruu meni ihmeen hyvin, ainoastaan kerran Vinha jäi seisomaan askelissa vasemmalle. Ruutu nollille ja sitten metalli taas hyvin. Olipa aika masentava reissu siis kokeen osalta. Muuten kisat oli hyvin järjestetty ja näin paljon tuttuja. Mutta tuota tokoilua tulee kyllä nyt korvistakin... Mun pitäisi itse oppia keskittymään paremmin, pitäisi treenata paljon enemmän kokonaisia liikkeitä, kokeenomaisesti käskytettynä ja häiriöllisissä paikoissa. Helppoa...  Koko laji saa nyt kyllä hetkeksi jäädä.

Kangasalta ajoin Lammille jossa treenattiin Suskin ja Mirjan kanssa ensin hakua sitten vesimarkkeerauksia. Hakuruutu oli soisessa rantakaislikossa, aika vaikea paikka ja se näkyi Vinhastakin. Se vähän pyrki taas kulettelemaan dameja ruudussa ja lisäksi tuli ensimmäistä kertaa pois ruudusta tyhjänä vaikka siellä oli vielä useita dameja. Hienoa että päästiin testaamaan tuollaista paikkaa. Markkeeraukset meni hyvin, mutta palautukset jälleen ei. Vinha lähtee kyllä tuomaan mutta jos en mene veteen vastaan se ravistaa ja pudottaa damin maalle noustessaan. No, tätä on treenattu ja on se vähän parempi, koira tulee sentään kohti, joten ehkä toivoa vielä on. Sitten yöksi Tobinalle Hämeenkoskelle jossa Huimaani pääsi vähän riehumaan Tangon, 5,5 kk, kanssa. Jännä miten paljon aikuisemmalta Tango näytti vaikka ikäeroa on vain kuukausi.

Sunnuntaina treenattiin jälleen Lammilla, nyt hakua riistoilla, jäljet ja vesimarkkeerauksia. Hakualue oli soista osin lampareista, mutta riistat löytyivät lauantain dameihin verrattuna helposti. Vinha vaihtoi kerran (lokin fasaaniin) mutta palautti riistat yhtä lukuunottamatta käteen. Olin tosin kyykyssä. Se otti ylös kaikki empimättä vaikkei ole aiemmin fasaania nähnytkään. Jälki meni moitteetta, eikä neiti kerennyt edes kuumeta kovin pahasti. Näytin sille kania ennen jäljen vetoa, mutta se ei nähnyt jäljen tekemistä. Jälkien jälkeen Huima tutustui varikseen ja pupuun, siitä omassa kohdassaan. Lopuksi tehdyt markkeeraukset lokeilla meni vähän miten sattuu. Matkat oli suht pitkiä ja Vinha markkeerasi ihan ok, mutta paikka oli niin että rannan kautta lokille pääsi nopeammin, joten Vinha pyrki valitsemaan sen reitin ja palautti aina rannan kautta. Kun juoksumatka maalla tuli pidemmäksi se joka kerran pudotti, ravisteli ja toi sitten vasta lokin Lopuksi tehtiin lyhyitä ykkösiä dameilla. Nyt palautukset käteen, paranemaan päin.

Maanantaina ajettiin sitten Lopelle ja mukaan tulivat Rimi ja Kata ohjaajneen. Hauska nähdä Vinhan siskoja pitkästä aikaa, ovat kyllä edelleen kovin saman näköisiä nuo tytöt.Teimme ensin hakua alas mäeltä suoalueelle. Vinha oli alueella ensin, ja dameja oli paljon. Se työskenteli mielestäni ihan hyvin, kattoi alueen ja eteni riittävästi sekä jaksoi hyvin vaikka takana oli jo kahden päivän treenit. Kerran Vinha jäi palauttaessa haistelemaan matkalle osunutta damia, mutta ei vaihtanut. Sitten markkeerauksia suolta veteen pieneen heinäsaarekkeeseen. Kolme heittoa joiden jälkeen ohjaus. Markkeeraukset ok, palautukset ei. Ohjaus noin 30 metristä, vaihdoin vähän tyhmästi paikkaa jolloin Vinha veti vähän oikealle, mutta eteni kuitenkin ok ja dami löytyi suht nopeasti. Sitten vielä kakkosmarkkeeraukset. Toinen suolta vesiojan yli hetteikköön toinen vesirajaan lammen puolelle. Näissä ei ongelmia. Vinha valitsi ja haki jälleen ensin ekana heitetyn. Lopuksi tein vielä kolme maaohjausta joista kolmas oli liian vaikea ja jouduin auttamaan Vinhaa. Nyt näkyi että neiti oli jo vähän väsynyt. Autoon päästyään Vinha nukkuikin sitten tyytyväisenä Kuortaneelle asti. Olipa hienot treenit kolmena päivänä! Suurkiitos kaikesta Tobinalle ja Suskille!