Vajaa kuukausi sitten olin Vinhan kanssa MKN:n järjestämässä koulutusviikonlopussa, lauantaina aamupäivällä teoriaa ja iltapäivä treeniä, sunnuntaina koko päivä nome treeniä meteoriitti kraaterissa. Kouluttajina olivat Tomi Sarkkinen ja Petri Ollikainen Oulusta, olin Petrin nome-B ryhmässä, Tomi veti WT-ryhmää. Teoriassa käytiin läpi B- ja WT-kokeen vaatimia liikkeitä ja niiden kouluttamista, pojilla on kovin perinteinen tyyli kouluttaa mutta olivat kyllä paneutuneet todella huolella tuon teoriaosuuden kasaamiseen videoineen kaikkineen. Lauantaina tehtiin sitten ensin pientä hallintatreeniä, seuraamista ja paikallaistumista, Vinhula seurasi huonosti koppuraisessa hangessa mutta oli muuten oikein hyvä ja skarppi. Sitten eteenmenoa, koira näki kun vein damit, 3-4 noutoa joista yhdellä häiriöheitto oikealle. Häiriön sai noutaa sitten kun oli ensin tehnyt oikein eteenlähetyksen. Vinha oli nopea ja tarkka, mutta palautukset olivat jälleen todella huonoja. Eteenmenojen jälkeen markkeeraukset, ensin 2 sitten 2 niin että toinen lensi näkymättömiin isoon pusikkoon. Nopeat ja suorat ylösotot, mutta huonot palautukset, sain siis kutsua että lähti palauttamaan. Lopuksi teimme pientä hakua 4 koiraa rivissä, V oli nopeudessa ja työskentelyinnossa omaa luokkaansa, mutta edelleen sain kutsua palauttamaan. Olin vähän hämmästynyt Vinhan huonoista palautuksista, sillä yksin treenatessa se palauttaa jo tosi hienosti. Olin melkeinpä unohtanut koko ongelman

Sunnuntaina teimme Petrin kanssa markkeerauksia, tällä kertaa 2 heittoa linjaan. Vinhan kanssa ei ole koskaan tehty tällästä, joten oli mielenkiintosta nähdä miten se selviytyy. Ensimmäisistä linjaan heitetyistä se ei saanut toista ylös vaan harhautui lähemmän heiton paikalle, mutta uusittuna homma onnistui. Tarkka tyttö. Sitten teimme eteen, sivulle ja taakse lähetyksiä sekä pysäytyksiä Tomin kanssa. Ensin eteenlähetyksiä parityönä ja sitten muita suuntia yksitellen. Muistaakseni Vinhan kanssa en tehnyt pysäytystä, mutta isoistakin häiriöistä huolimatta se teki kaikki suunnat oikein hienosti. Tomilla oli näppärä systeemi suuntien harjoitteluun, muistaakseni samanlainen kuvio on Clicker Gundog-kirjassa. En vaan taas ymmärrä sitä karjumista jos koira tekee väärin, Vinhula ei onneksi tehnyt niin ei tarvinnut vääntää kouluttajan kanssa Palautukset oli nyt himpun parempia, mutta ei vieläkään kunnollisia, jouduin pääosin pillittämään koiran aina luokse kun se oli ottanut damin. Pitää siis päästä treenaamaan porukassa ja oudoissa paikoissa sekä tehdä paljon pysäytys-luoksetulo pillitreeniä. Vinha sai paljon kehuja kouluttajilta ja minä kehoituksen ilmoittaa koira alokasluokkaan kesällä Erityisen tyytyväinen olin siihen miten Vinha malttaa jo ja odottaa täysin lunkisti ilman hihnaa vuoroaan vaikka dameja lentää ja muut saa noutaa. Sitten kun se oma vuoro tulee se kuitenkin tekee täysillä ja skarppina. Ihme koira