Riemu sai perjantaina viimeiset kipulääkkeet ja viikonloppuna kun kyläiltiin Pyhärannassa jalka näytti ihan hyvältä huolimatta siitä että neiti riekkui melko lailla eikä vapaana liikkumiseen totuttelu sujunut ollenkaan niin hallitusti kuin olin ajatellut. Ensinnäkin, Lahdenvainioon päästyämme neiti kiskoi taas hihnassa kuin mikäkin veturi, ei tietysti mikään ihme kun joutuivat olemaan niin pitkään autossa vain pienillä pissatuslenkeillä :( Tämä on niin ahterista että kaikki sukulaiset asuu liian kaukana päiväkyläilyille Lauantaina päästin Riemun sitten hetkeksi irti jäällä, mutta se veti niin hirveää rallia ja hyppi siihen malliin Vinhan päälle, että mun oli otettava se hihnaan ja jatkettava ihan eri suuntaan kuin isäntä, Voima ja Vinha. Sunnuntaina ei kuitenkaan ontunut, joten tein pienen metsälenkin ja se meni ihan rauhallisissa merkeissä. Mutta maanantaina Riemu sitten taas ontui   Yritin soittaa Tapiolle varmaan 10 kertaa, mutta sillä on vastaaja päällä ja kaikki ajat jouluun asti varattu. Annoin siis kipulääkettä ja maanantai-illan Rii ulkoili vain pihalla. Tänä aamuna tehtiin pieni hihnalenkki, ja kun tulin töistä vastassa oli taas musta kumipallo... Heti kun kipu on poissa neiti menee kuin päätön kana, jos ei se pääse juoksemaan ulkona, se juoksee sisällä niin että se on pakko ottaa kiinni jotta se lopettaa... Ehkä pitäisi siis olla antamatta kipulääkettä??

Bonuksena takkahuoneen lattialla odotti töistä tullessa myös kuralammikko. Riemulla on vatsa ihan sekaisin. Se kakkasi kuraa vielä päästyään ulos, joten annoin Attapektia ja olen juottanut Nutrisal-liuosta nyt illalla. Nutrisal veden kun maustaa parilla turvotetulla nappulalla, sitä menee helposti pari desiä. Nyt illalla Riemu on käynyt vain pissalla, joten toivotaan parasta.