Eilisessä lumipyryssä teimme Riitan ja Eijan kanssa kolmestaan reagointitreenin Saarikankaalla. Puhtaalle alueelle laitettiin koirille yksi tai kaksi maalihenkeä ja kuljettiin tuulen alapuolella tavoitteena tarkkailla koiran reaktioita ja antaa koiralle mahdollisuus nostaa maalihenki pelkän hajuvanan perusteella ilman mitään tallausapuja. No, kaikki mukana olleet koirat ovat aika liikkuvia joten tyhjälle tai puhtaalle alueelle eteneminen ei ollut kenellekkään vaikeaa. Vinhalle otettiin kaksi  maalihenkeä, ensin Eija vastatuuleen ja kun lähdimme näytölle Riitta kipaisi pienen jäljen tieltä metsään niin että takaisin tullessa meillä oli jäljennostotehtävä. Kuljin itse tietä eikä Vinhakaan paljon poikennut metsään jollen ohjannut sitä sinne. Hajun saatuaan se tietysti lähti metsään, mutta oli ottanut rullan hajusta eikä tietysti osannut sitten näytöllä vielä maalihengelle asti. Se toi minut paikkaan josta oli rullan ottanut ja tiesin kyllä aika pian mistä on kyse kun koiran eteneminen muuttui haahuilevaksi. Laitoin Vinhan uudelleen etsimään ja maalihenki löytyikin sitten noin 20 metrin päästä. Ekalla kerralla rullaan tuodessaan Vinha meni mun ohi ja pudotti rullan hieman liian aikaisin, selvä merkki siitä ettei se ole käynyt maalihengellä. Silti hyväksyin ilmasun ja laitoin näytölle :(( Voi hitto sentään, nyt on kait myönnettävä että kosketuskeppi on jätetty liian aikaisin pois, mutta mistäpä olisin sen voinut silloin tietää kun homma sujui oikein hienosti. Mietinkin nyt olisiko noin yleensä syytä tehdä aina välillä erottelutreenin lisäksi ilmasuja ihan alkuasetelman mukaisesti eli maalihengellä kosketuskeppi kädessä. Ehkä. Joka tapauksessa meidän on nyt tehtävä niitä, muuten tämä ei etene.

Jäljen tehnyt maalihenki oli tien ja pv-lammikon välissä ja Vinha sai hajun aika kauas vettä pitkin. Edettyämme maalihenkeä kohti haju ilmeisesti katosi ja Vinha haki melko laajalta alueelta. Se reagoi jälkeen mutta sekaantui ensin meidän omaan menojälkeen sekä Riitan tulojälkeen ja selvitteli asiaa aika kauan. Lopulta se oli kuitenkin jäljestänyt perille vaikka näytti siltä että se selvitti homman ilmavainulla. Ilmeisesti vesi veti hajun täysin eikä tielle tullut juuri ilmahajua.. Onneksi olin laskenut koiran irti liinasta niin etten ollut häiritsemässä sen perässä. Nyt ilmasu oli moitteeton.

Tänään aamulla kävimme talven ekalla nastatossujuoksulenkillä :) Hyvin pelitti Icebugit, polvikaan ei valittele yhtään. Koira sen sijaan oli melkolailla hajujen vietävä ja sain moneen kertaan huomauttaa sille nuuskimaan pysähtelystä. Lisäbonuksena sitten tietysti vielä se pakollinen hyökkäilevä ja räksyttävä pikkukoira pyörätiellä (taisi olla tällä kertaa tiibetinspanieli). Liekö valeraskaus vai mikä joka vaikuttaa mutta yleensä niin viilipytty-Vinha reagoi pikkukoiran rähinään heittämällä sille elekielisen haasteen "leikkiin". Voin juuri kuvitella mitä labradorisikajyräystä se "leikkiminen" olisi ollut. Ilmeisesti Vinhan mielestä tipsu olisi kaivannut pientä vauhditusta...