Isäntä lähti lauantaiaamuna reissuun, joten olen jälleen yksinhuoltajana. Onneksi lenkkeily sujuu jo suht rauhallisesti kaikkien kolmen koiran kanssa eikä Riemu enää jyrää ollenkaan Voimaa eikä pahasti Vinhaakaan. Itseasiassa välillä Vinha on selvästi se joka aloittaa kilpajuoksun, ja sitten painetaan pellolla todella lujaa. Onneksi tiedän ei ole kuoppia eikä puita mihin törmätä. Riemu ei juurikaan enää vaani Vinhaa, ja jos huomaan sen painavan niskaa kyyryyn ja tuijottavan kauempaa tulevaa Vinhaa saan sen jo kutsumalla lopettamaan. Erillisiä lenkkejä on kuitenkin syytä tehdä jotta tilanne säilyy rauhallisena ja lauantaina teinkin iltalenkin ensin Riemun kanssa kahdestaan, sitten Vinhan ja Voiman kanssa kolmisin.

Riemun lenkille otin mukaan dameja ja kosketuskepit vaaputtimineen (ne uudet hienot Mannersminderit...) ja suuntasin pienen lenkin jälkeen pellolle. Tehtiin linjaa ensin kosketuskeppien kanssa. Heinä on jälleen jo aika pitkää eikä punaiset kepit näy pitkälle, mutta niiden välille tallattu "polku" tietysti auttoi asiaa. Lähetin ensin alle 10 metristä Riemun koskemaan keppiä, käskynä nyt jo "eteen" ja käsimerkki (sama vasemman käden lähetys kuin Vinhalla nomessa). Pidensin matkaa joka toiston jälkeen ja olin lopulta 40 metrissä. Lähetin välillä toiseen suuntaan lyhyemmältä etäisyydeltä. Joitakin kertoja Riemu meinasi lähteä ennen käskyä, otin sen nyt takaisin josta se tuli selvästi vähän epävarmaksi, mutta meni kuitenkin. Lopuksi matkaa taisi kuitenkin olla liikaa sillä Riemu päätti noutaa kosketuskepin Ensimmäisen kerran tämän "noudon" keksittyään se toi kepin minulle, mutta sitten päätti ruveta lennättämään keppiä pitkin peltoa... Minua tämä keksintö ei naurattanut yhtään, teleskooppikepit on melko herkkiä menemään poikki ja aika kalliitakin. Lisäksi pehmeää päätä on mukava pureskella...  Jatkossa siis vain vanhat oma tehdyt mukaan näihin treeneihin... Tämän episodin jälkeen tehtiinkin sitten toistoja taas läheltä, ja vaihdettiin keppien paikalle damit. Laitoin kaksi damia molempiin "päihin" linjaani, ekalla noudolla Riemu haisteli myös toista damia, muuten toi hienosti. Sitten pieni tauko ja luoksetulotreeniä. Jätin Riemun istumaan ja pillitin siitä luokse, tämä sujui, joten häiriöksi dami pennun taakse, pentu istumaan minun ja damin väliin ja siitä luoksetulopillitys. Ekalla yrittämällä jätin tietysti koiran liian lähelle damia ja se kieppasi hakemaan damin ennenkuin tuli. Tästä ei tietysti voi oikein moittia, jos dami haisee jo nenässä niin tottahan se tuodaan. Loput 2 toistoa meni hyvin ja viimeiseksi lähetin linjaan damille 40 metristä. Nappi palautus

Sunnuntaina lenkkeiltiin Sivakossa ja tehtiin hakuruutu molemmille mustille kumpuilevaan mäntymetsään. Vein damit ruutuun niin että noutajat oli autossa ja Voima mun kanssa "tallaamassa". Ensin Riemu töihin. Lähetin jo "hae" käskyllä enkä antanut lähteä omin luvin. Riemu menee tarkalla nenällä ja se poimi ensin etummaiset damit, jatkoi sitten ruudun takaosaan. Irtoaminen ja eteneminen ei tuntuneet olevan ongelma, mutta sen sijaan olin onnistunut jättämään damit niin että kun Riemu tuli kauempaa löytämänsä damin kanssa se juoksi lähemmän yli ja tietysti vaihtoi Lisäksi totesin täyttäessäni ruutua Vinhalle että se oli vaihtanut myös toisen kerran samanlaisessa tilanteessa mutta sen verran puskan takana etten ihan varmasti nähnyt mitä se teki. Argh!! Näitä ei saisi tapahtua, täytyy olla huolellisempi ruudun tekemisen kanssa ja pyrkiä sellaisiin maastoihin joissa näen koiran vaikka haastetta vähän olisikin. Riemu toi ruudusta 6 damia. Sitten Vinhan vuoro. Se palautti melko hyvin, jokusen kerran vähän kaartoi dami suussa ruudussa ennenkuin toi. Menin muistutukseksi pienen matkaa ruutuun sen perässä ja juoksin aina lähetyspaikalle kun näin koiran tulevan kohti. Hienosti se kyllä hakee nyt, vauhtia on, mutta ei enää liikaa. Vinha sai tyhjentää ruudun ja se nautti, lopuksi leikittiin pallolla

Viimeiseksi tein vielä Riemun kanssa kosketuskeppitreeniä metsässä, eri alueella kuin missä ruutu oli. Yhteensä noin 30 toistoa vaihdellen paikkaa ja suuntaa. Etäisyys max. 5 m. Ja ihan viimeiseksi Voimakin pääsi tekemään kosketuskeppitreenin, perässä roikkuva hihna vähän häiritsi, mutta muuten poika keskittyi hyvin