Torstaina ajeltiin mustien kanssa junalla tänne Kalliolaan. Pendolinossa Riemu oli alkuun vähän levoton, olisi halunnut mieluummin tutkia vaunua ja tutustua ihmisiin kuin maata paikallaan kylmällä lattialla. Seinäjoella ehdittiin ulos pissalle, takaisin junaan tullessa Riemu katsoi vaunuun kiipeävän Vinhan perään ja ennenkuin ehdin tekemään mitään se oli leiskauttanut hienolla tiikerihypyllä sisälle junaan. Sen jälkeen junasta tulo ja junaan meno sujui omin jaloin, myös lähijunassa

Tänään treenattiin pienellä, mutta sitäkin mukavammalla porukalla taajamaetsintää Gestiksen koulukeskuksella. Vinhalla oli ensimmäinen maalihenki hyvin lähellä lähtöpaikkaa kahden jalankulkuväylän välisessä pusikossa. Pidin sen liinassa koska olimme tosiaan kaupungissa ja koira täynnä virtaa ja vauhtia. Vinha tulkitsi kuitenkin liinan niin että olimme nostamassa jälkeä ja lähti menemään aivan kuin janalla nenä maassa pyörätien reunaa... Se nosteli vähän nokkaasa kyllä maalihengen suuntaan, muttei pyrkinyt kovin voimakkaasti lähtemään sinne. Päästin sitten koiran irti liinasta ja hetken tarkennettuaan se paikallisti Petrin ja toi rullan pusikosta. Sitten jatkettiin koulurakennusta kiertäen, Vinha oli pääasiassa irti ja se kuunteli tosi hienosti niin luoksetulokäskyjä kuin ohjaustanikin  Kaikki rakennuksen syvennykset tarkisti tarkasti, tsekkasi lumikasojen taakse ja kurkisteli ovisyvennyksiin. Liekö rauniotreeneillä osuutta asiaan, vai sillä että on treenattu paljon hakua ja pyritty tekemään niin että koiran pitää irrota aika pitkälle ennenkuin se saa hajun. Elli löytyikin sitten ikkunasyvennyksestä metsänreunassa olevan rakennuksen takaa. Hienosti Vinha myös pysyi juuri rakennuksen ympräistössä eikä kaahannut mihinkään. Sitten etsittiin vähän pidempi tyhjä pätkä ennenkuin Vinha sai hajun Marjutista. Haju tuli pienen rakennuksen "ulokkeen" toiselle puolelle, ehkä ulokkeen yli? Nopea tarkennus ja kolmas moitteeton ilmaisu. Loisto tyttö

Riemulle  teimme pienen nenänkäyttötreenin. Ensin Petri meni pusikkoon ja lähdin kulkemaan tuulen alla pyörätien reunaa. Riemu sai hajun nopeasti, mutta samaan aikaan tuli vastaan joku mies pyörätiellä, eikä Rii-Rii selvästi tiennyt kumpaan suuntaan mennä. Odoteltiin ohikulkija menneeksi ja jatkettiin ja Riemu lähtikin heti tilaisuuden saatuaan Petrin luo. Sillä on vähän samanlaisia eleitä kuin Ilolla, häntä vispaa ja korvat on rusetilla, hyvin hyvin kiltisti Riemu menee maalihengelle, mutta ruoka kyllä sitten maistuu  Sitten Elli meni toiseen puskaan, ja löytyi nopeasti. Nyt Riemulla oli paljon pienemmät "eleet" kun se lähti hajun suuntaan, olisiko Petri sitten ollut vähän pelottava?

Lisäksi Riemu on treenannut näyttöä. Ensin perjantaina täällä Marjutilla. Marjut seisoi alustan vieressä ja Riemun piti koskea alustaan josta käsky istu ja istumisesta naksu. Pikkutyttö oli kuitenkin vähän pihalla, jumittui istumaan tassu-käskyllä eteeni ja teki aika hitaasti. Onnistuneita toistoja kuitenkin, pääasiassa pelkästään alustan koskemisesta. Tänään tehtiin samaa juttua Gestiksessä, ja neidillä oli aivan toinen meininki. Marjutilla oli nakkeja, mulla kuivamuonaa, jotta saisimme korostettua sitä että maalihengen viereen kannattaa istua. Ja homma menee siis näin: "Tassu" (=koske alustaan) - "istu"- naksu- palkka maalihengeltä- kutsu- palkka minulta- "tassu" jne. Ja näin se meni myös käytännössä  Kahdella ekalla kerralla Riemu jäi nakinpalan saatuaan tönöttämään Marjutin viereen, mutta saatuaan rytmistä kiinni tuli reippaasti kutsusta pois. Jokusen kerran se myös ennakoi ja istui ennen alustaa, mutta tämäkin teki max 2 kertaa. Meinasin ensin että en naksuta jossei Rii selvästi menen alustalle, eli jossei se katso alustaa, mutta sitten tajusin että se laittaa kyllä tassun alustalle, istuu niin että tassu edelleen koskee alustaa, mutta katsoo maalihenkeä. Tämä myös silloin kun "lähetin" maalihengen toiselta puolelta niin että alusta oli kauempana kuin maalihenki. Tarkka typy , onneksi hoksasin ajoissa. Meni kyllä hienosti, homma oli selvästi muhinut Riemun päässä yön aikana